Vaalitulos nostaa korkeakouluväen odotuksia

Voittajien vaaliohjelmista löytyy tavoitteita korkeakoulujen hakijasuman purkamisesta, rahoitusmallien uudistamisesta kuin korkeakoulujen työnjaon kehittämisestä. Vaalivoittajista SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP ovat ohjelmiinsa kirjanneet korkeakoulujen rahoituksen indeksikorotusten käyttöönottamista ja osa jopa rahoituksen lisäyksiä. Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat olleet rahalupauksissa pidättyväisiä.

Tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen lisäämisestä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2030 mennessä taitavat puolueet olla lähes yksimielisiä. On hyvä muistaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää miljardikaupalla yksityistä ja julkista rahoitusta tulevana vuosikymmenenä.

Laajaa kannatusta on korkeakoulutuksen laajentamiselle, mikä on vahvasti kirjattu vuosina 2017-2019 valmisteltuun korkeakoulutuksen visioon. Tavoitteena on, että puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Vaalitulos nostaa korkeakouluväen odotuksia muutoksesta. Takana on seitsemän laihaa vuotta, joita leimasivat leikkaukset, jäädytykset, lomautukset ja irtisanomiset. Valitettavasti Euroopan talousnäkymät tai Brexitin odotus eivät viesti, että edessä olisi runsaasti lihavampia vuosia.

Viimeisissä vaalitenteissä usea puoluejohtaja rahoitti lupauksiaan työllisyysasteen nousulla, jonka aikaan saaminen riippuu hyvin pitkälle suhdanteista. Politiikan keinoja työllisyyden parantamiseen lyhyellä aikavälillä ei tenteissä kuultu. Suomi taitaakin samota hallitusneuvotteluja kohti höttöisellä maaperällä.

Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet tulevina vuosina. Tästä on jo muistuttanut valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki. Talouspoliittinen realismi ei tarkoita leikkaamista vaan valitsemista, jota ohjaavat arvot.

Työmarkkinoilla tarvitaan aiempaa enemmän korkeakoulutettuja ja uudenlaista osaamista. Kumpaankin vastataan toimivalla korkeakoulutuksella, johon panostaminen pitää ymmärtää sijoituksena ei kuluna. Koulutukseen sijoittaminen tai sijoittamatta jättäminen on valinta, jolla on pitkä jälki yhteiskuntaan.

Koulutus luo tulevaisuutta, jonka rakentavat työelämään valmistuvat nuoret ja aikuiset. Heidän osaamisensa ratkaisee Suomen kohtalon. Tämän vuoksi minua kiinnosta, miten koulutus ja osaaminen näkyvät tulevan hallitustunnustelijan puolueille esittämissä kysymyksissä.

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene ry

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Vaalitulos nostaa korkeakouluväen odotuksia