Työ, kasvu ja hyvinvointi syntyvät korkeakoulutuksesta viestii Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene eduskuntapuolueille, jotka valmistelevat vastauksia hallitustunnustelija Antti Rinteen esittämiin kysymyksiin. Arene esittää ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamista, rahoituksen indeksikorotusten palauttamista, innovaatiorahoitusta pk-yritysten uudistamiseen ja digitalisaation hyödyntämistä.

-Korkeakoulujen merkitys talouden perustana, työvoiman tarjoajana ja henkisen kehityksen edistäjänä on kiistaton, Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola muistuttaa. Korkeakoulut ovat osa alueiden tarvitsemaa infrastruktuuria. Ilman korkeakoulua maakunta kuihtuu. Tämä näkyy hyvin väestöennusteissa, joissa suotuisimmat tulevaisuudenäkymät ovat korkeakoulupaikkakunnilla.

Osaamisen ennakointifoorumi arvioi huhtikuun alussa, että yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulutuksen. Tällä vaalikaudella valmisteltu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 on asettanut tavoitteksi, että puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Osaajapulaan tarvitaan Arenen mielestä myös koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on osallistua työelämää ja yhteiskuntaa kehittävien uusien ratkaisujen tuottamiseen, kuten ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Kasvuhakuisten pk-yritysten kanssa tehtävällä innovaatiotoiminnalla saadaan aikaan uutta liiketoimintaa.

-Ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia tulee hyödyntää nykyistä  laajemmin, vaikuttavammin ja systemaattisemmin, esittää Arenen varapuheenjohtaja Riitta Konkola.  Tämä vaatisi panostusta ammattikorkeakoulujen opettajien täydennyskoulutukseen ja lisärahoitusta ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan.

Jatkuva oppiminen suuri mahdollisuus ammattikorkeakouluille

Vaatimus jatkuvan oppimisen reformista lähtee osaksi käsityksestä, että julkinen koulutusjärjestelmä palvelee työikäisiä liian kankeasti. Haasteeseen vastataan lisäämällä korkeakoulujen mahdollisuuksia tarjota muuta kuin tutkintokoulutusta. Samalla työelämässä tapahtuva oppiminen on tunnistettava nykyistä paremmin. Kyse on suuresta kulttuurinmuutoksesta niin koulutuksessa kuin työelämässä.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen ei tarkoita tutkintokoulutuksen hylkäämistä vaan laajentamista lisä- ja täydennyskoulutuksen keinoin. Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämistä on jatkuvassa oppimisessa lisättävä.

-Julkisessa keskustelussa olleet opintotilit tai -setelit eivät sellaisenaan lisää rahoitusta, toiminnanjohtaja Petri Lempinen korostaa. Päinvastoin on vaara, että ne vievät nykyistä korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta markkinoille, heikentäen koulutuksen perusrahoitusta.