Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus tuottaa haluttuja osaajia

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyysaste on huipputasolla koko Suomessa. Ammattikorkeakoulutettujen hyvää työmarkkina-asemaa selittää ammattikorkeakoulupedagogiikan vahva ja entisestään vahvistuva työelämäintegraatio, joka tarjoaa opiskelijoille entistä joustavampia, yksilöllisempiä ja työelämää lähellä olevia opiskelumahdollisuuksia.

Opetushallituksen Vipunen –palveluun on tallennetuna ammattikorkeakoulussa t​utkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta aina tutkinnon suoritusvuotta seuraavan tilastovuoden lopussa. Nyt ovat saatavilla tiedot vuoden 2018 aikana valmistuneiden työllistymistiedot vuodelta 2019. Tästä tiedosta on vuosittain laskettu työllisyysaste, joka kertoo, mikä on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisten osuus työelämän käytettävissä olevista valmistuneista eli työvoimasta. Työvoimaan luetaan työllisten lisäksi työttömät.

Ammattikorkeakouluista työllistytään erinomaisesti. Vuonna 2018 valmistuneista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on ollut työssä vuoden 2019 lopussa 94.6 %, mikä on täsmälleen sama lukema kuin vuosi sitten vuonna 2017 valmistuneiden osalta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2018 suorittaneista työllisiä oli vuoden 2019 lopussa 97.2 %. YAMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen on ollut korkea, yli 95 %, aina vuodesta 2009 alkaen.

Koska ammattikorkeakouluissa ihmisiä koulutetaan ammattiin ja työelämään, on tärkeää, että työllistyminen on erinomaisella tasolla. Vaikka maan eri osissa työvoimatarpeet luonnollisesti vaihtelevat, vaihtelu työllistymisessä eri ammattikorkeakouluista on sangen kohtuullista. Kaikissa ammattikorkeakouluissa valmistuneiden työllisyysaste vuosi valmistumsen jälkeen on yli 90 % (AMK-tutkinnot / 91.4 – 97.5 % ja YAMK-tutkinnot / 93.1 – 100 %).

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen

VuosiAmmattikorkeakoulututkintoYlempi ammattikorkeakoulututkintoYhteensä
2009 91,9 % 97,3 % 92,1 %
2010 93,7 % 98,7 % 93,9 %
2011 93,7 % 98,8 % 94,0 %
2012 92,9 % 97,4 % 93,2 %
2013 91,2 % 96,4 % 91,6 %
2014 89,4 % 95,7 % 90,0 %
2015 88,5 % 95,4 % 89,1 %
2016 89,8 % 96,4 % 90,5 %
2017 92,7 % 97,1 % 93,1 %
2018 94,6 % 96,7 % 94,8 %
2019 94,6 % 97,2 % 94,9 %

Lähde: Vipunen

Ammattikorkeakoulupedagogiikka on kehittynyt valtavasti 25 vuoden aikana, kun ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet roolinsa osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Siinä keskeisellä sijalla on ollut alusta asti teorian ja käytännön yhdistäminen sopivassa suhteessa, mikä oli ammattikorkeakoulujen yhteinen sloagan toiminnan käynnistyessä -90-luvulla. Ammatillisen korkeakoulutuksen työelämäintegraatio on edelleen vahvistumassa -2020-luvulla ja työelämäyhteistyön muodot moninaistuvat jatkuvasti, mikä yhä vahvistaa opiskelijoiden työnantajaverkostojen rakentumista jo opiskeluaikana.

Samaan aikaan, kun ammattikorkeakoulupedagogiikka ja työelämäyhteistyö ovat kehittyneet, ovat kehittyneet myös ammatillisen korkeakoulutuksen joustavat toteutusmuodot, jotka tarjoavat entistä yksilöllisempiä oppimisratkaisuja. Yhä useammin korkeakouluopiskelijat haluavat yhdistää sekä opiskelun että työn, jolloin on tarvittu vieläkin joustavampia tutkintoon johtavan koulutuksen toteutusmuotoja. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen ns. päivätoteutusten rinnalle kehitettiin joustavia monimuotototeutuksia, joissa työn ja opiskelun yhdistäminen on ollut erityisen helppoa. Sen jälkeen verkko-opiskelun muotojen ja teknologian sekä digipedagogiikan kehittyminen mahdollistivat kokonaan digitaaliset tutkinnot, joiden suosio on kasvanut rajusti. Kun kuvattuun kehitykseen liittää vahvistuneen työelämässä hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen sekä työn opinnollistamisen kehittymisen, ei ole yllätys, että opiskelun ja työn yhdistäminen lisääntyy entisestään. Näin ammattikorkeakoulut kykenevät palvelemaan työelämää ja osaamistaan kehittäviä kansalaisia yhä paremmin, mikä näyttäytyy myös yhteiskunnalle tärkeänä korkeana työllistymisenä suomalaisista ammattikorkealuista.

Jouni Koski on Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori / toimitusjohtaja, joka on Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus tuottaa haluttuja osaajia