Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyysaste on huipputasolla koko Suomessa. Ammattikorkeakoulutettujen hyvää työmarkkina-asemaa selittää ammattikorkeakoulupedagogiikan vahva ja entisestään vahvistuva työelämäintegraatio, joka tarjoaa opiskelijoille entistä joustavampia, yksilöllisempiä ja työelämää lähellä olevia opiskelumahdollisuuksia.
Opetushallituksen Vipunen –palveluun on tallennetuna ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta aina tutkinnon suoritusvuotta seuraavan tilastovuoden lopussa. Nyt ovat saatavilla tiedot vuoden 2018 aikana valmistuneiden työllistymistiedot vuodelta 2019. Tästä tiedosta on vuosittain laskettu työllisyysaste, joka kertoo, mikä on ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisten osuus työelämän käytettävissä olevista valmistuneista eli työvoimasta. Työvoimaan luetaan työllisten lisäksi työttömät.
Ammattikorkeakouluista työllistytään erinomaisesti. Vuonna 2018 valmistuneista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on ollut työssä vuoden 2019 lopussa 94.6 %, mikä on täsmälleen sama lukema kuin vuosi sitten vuonna 2017 valmistuneiden osalta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2018 suorittaneista työllisiä oli vuoden 2019 lopussa 97.2 %. YAMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen on ollut korkea, yli 95 %, aina vuodesta 2009 alkaen.
Koska ammattikorkeakouluissa ihmisiä koulutetaan ammattiin ja työelämään, on tärkeää, että työllistyminen on erinomaisella tasolla. Vaikka maan eri osissa työvoimatarpeet luonnollisesti vaihtelevat, vaihtelu työllistymisessä eri ammattikorkeakouluista on sangen kohtuullista. Kaikissa ammattikorkeakouluissa valmistuneiden työllisyysaste vuosi valmistumsen jälkeen on yli 90 % (AMK-tutkinnot / 91.4 – 97.5 % ja YAMK-tutkinnot / 93.1 – 100 %).
Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen
| Vuosi | Ammattikorkeakoulututkinto | Ylempi ammattikorkeakoulututkinto | Yhteensä |
| 2009 | 91,9 % | 97,3 % | 92,1 % |
| 2010 | 93,7 % | 98,7 % | 93,9 % |
| 2011 | 93,7 % | 98,8 % | 94,0 % |
| 2012 | 92,9 % | 97,4 % | 93,2 % |
| 2013 | 91,2 % | 96,4 % | 91,6 % |
| 2014 | 89,4 % | 95,7 % | 90,0 % |
| 2015 | 88,5 % | 95,4 % | 89,1 % |
| 2016 | 89,8 % | 96,4 % | 90,5 % |
| 2017 | 92,7 % | 97,1 % | 93,1 % |
| 2018 | 94,6 % | 96,7 % | 94,8 % |
| 2019 | 94,6 % | 97,2 % | 94,9 % |
Lähde: Vipunen
Ammattikorkeakoulupedagogiikka on kehittynyt valtavasti 25 vuoden aikana, kun ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet roolinsa osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Siinä keskeisellä sijalla on ollut alusta asti teorian ja käytännön yhdistäminen sopivassa suhteessa, mikä oli ammattikorkeakoulujen yhteinen sloagan toiminnan käynnistyessä -90-luvulla. Ammatillisen korkeakoulutuksen työelämäintegraatio on edelleen vahvistumassa -2020-luvulla ja työelämäyhteistyön muodot moninaistuvat jatkuvasti, mikä yhä vahvistaa opiskelijoiden työnantajaverkostojen rakentumista jo opiskeluaikana.
Samaan aikaan, kun ammattikorkeakoulupedagogiikka ja työelämäyhteistyö ovat kehittyneet, ovat kehittyneet myös ammatillisen korkeakoulutuksen joustavat toteutusmuodot, jotka tarjoavat entistä yksilöllisempiä oppimisratkaisuja. Yhä useammin korkeakouluopiskelijat haluavat yhdistää sekä opiskelun että työn, jolloin on tarvittu vieläkin joustavampia tutkintoon johtavan koulutuksen toteutusmuotoja. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen ns. päivätoteutusten rinnalle kehitettiin joustavia monimuotototeutuksia, joissa työn ja opiskelun yhdistäminen on ollut erityisen helppoa. Sen jälkeen verkko-opiskelun muotojen ja teknologian sekä digipedagogiikan kehittyminen mahdollistivat kokonaan digitaaliset tutkinnot, joiden suosio on kasvanut rajusti. Kun kuvattuun kehitykseen liittää vahvistuneen työelämässä hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen sekä työn opinnollistamisen kehittymisen, ei ole yllätys, että opiskelun ja työn yhdistäminen lisääntyy entisestään. Näin ammattikorkeakoulut kykenevät palvelemaan työelämää ja osaamistaan kehittäviä kansalaisia yhä paremmin, mikä näyttäytyy myös yhteiskunnalle tärkeänä korkeana työllistymisenä suomalaisista ammattikorkealuista.
Jouni Koski on Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori / toimitusjohtaja, joka on Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja.
