Seitsemän ammattikorkeakoulua ja yhdeksän yliopistoa pääsi korkeimmalle kypsyystasolle opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä tutkimusorganisaatioiden avoimuuden kypsyydestä. Lisäksi kymmenen ammattikorkeakoulua sijoittui tasolle neljä ja loput tätä alemmille tasoille. Myös Suomen Akatemia on korkeimmalla kypsyystasolla. Suomalaiset korkeakoulut edustavat avoimen tutkimuksen ja tieteen kärkeä Euroopassa.
-Avoin toimintakulttuuri ilmenee korkeakouluissa siten, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) tuotetut aineistot ja tulokset sekä käytetyt menetelmät tuodaan kaikkien halukkaiden saataville ja hyödynnettäviksi, kertoo tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.
Selvityksessä kartoitettiin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, tutkimusrahoittajien, ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä. Samalla tunnistettiin organisaatioiden vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä, mahdollisia esteitä sekä kehittämistä vaativia osa-alueita.
Korkeakoulujen tulossopimuksissa vuosille 2017-2020 tavoitteena on tutkimuksen tulosten avaaminen laajasti ja uusien toimintamallien kehittäminen osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan. OKM:n mukaan avoimuuden lisääminen on kansainvälisesti merkittävä tapa edistää tutkimusta ja lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Päällysahon mukaan avoimen toimintakulttuurin tavoitteena on myös lisätä TKI-toiminnan laatua ja luotettavuutta sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä. Avoimuus vaikuttaa laatuun, kun muut pääsevät tarkastelemaan toisten tekemisiä.
Ammattikorkeakouluissa nähtävissä huimaa kehitystä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu sai arvioinnissa parhaat pisteet kaikista ammattikorkeakouluista. Saavutuksen taustalla on JAMK:n systemaattinen suunnitelma avoimuuden edistämiseksi.
–Lähdimme aluksi tarkastelemaan avoimuuden eri osa-alueita ja sitten avoimuutta kokonaisuutena, kommentoi kirjastonjohtaja Teemu Makkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. JAMK paransi toimintaansa arvioinnin kaikilla osa-alueilla.
–Kokonaiskuvan hahmotuttua havaitsimme asioiden yhteyksiä, ja niitä vahvistamalla asiantuntijamme pystyivät kehittämään prosessejamme. Työ johti erinomaiseen tulokseen ja avoimuus edistyi JAMKissa nopeasti.
-Avointa tiedettä ja tutkimusta on viety ammattikorkeakouluissa johdetusti eteenpäin, kuten ministeriön kanssa tulossopimuksissa sovittiin, toteaa tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvonen Karelia-ammattikorkeakoulusta.
Raportin mukaan 14 ammattikorkeakoulua on selkeästi parantanut tutkimuksen ja tieteen avoimuuden tilaa verrattuna vuosina 2015 ja 2016 tehtyihin arviointeihin. Tuolloin ammattikorkeakouluista vielä puuttuivat avointa toimintakulttuuria tukevat toimintamallit ja infrastruktuurit lähes kokonaan.
Ilvosen mukaan kaikki Kareliassa tuotettu tieto ja osaaminen pyritään saamaan näkyväksi sekä välitettyä kaikkien halukkaiden käyttöön. Avoimuuden muotoja ovat tutkimustiedon avoin julkaiseminen sekä tulosten popularisointi, tutkimusaineistojen avaaminen sekä avoimet tutkimusmenetelmät. Näin edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä mahdollistetaan uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.
Työtä riittää jatkossakin
Ammattikorkeakoulut kokevat haasteita etenkin juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä, riittämättömässä rahoituksessa ja resursseissa sekä meritoitumisessa, joka ei riittävästi huomioi avoimuutta. Tulosten mukaan kulttuuria voidaan kehittää vahvistamalla organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä lisäämällä koulutusta ja käytännön rahoitusta. Lisäksi selvitys nostaa esiin riittävien tukipalvelujen tarpeen.
Suurin osa selvityksessä parhaiten menestyneistä ammattikorkeakouluista on mukana Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hankkeessa, joka on OKM:n rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke. Vuoden 2020 loppuun kestävää hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on kehitetty toimintatapoja tukemaan avointa toimintakulttuuria.
–Tulevaisuudessa tuleen kiinnittää huomiota siihen, miten kertynyttä osaamista saadaan tehokkaasti jaettua myös muihin ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin, linjaa Seliina Päällysaho.
Selvityksen aineisto kerättiin organisaatioiden verkkosivuilla julkisesti saatavasta materiaalista sekä organisaatioille lähetetyllä kyselyllä. Näiden aineistojen perusteella tutkimusorganisaatiot pisteytettiin kypsyystason eri osa-alueita kuvaavilla kriteereillä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kypsyystasoa arvioitiin korkeakouluissa tarkastelemalla strategista ohjausta, politiikkoja ja periaatteita, avoimuuden tukemista sekä sen edellyttämää osaamisen kehittämistä. Korkeakoulut asetettiin kokonaispistemäärän mukaisesti viidelle eri kypsyystasolle.
