T&K-rahoituksen suuntaamista ohjaava monivuotinen suunnitelma on oikeilla jäljillä – Osaajapula voi vesittää investoinnit 

Suomi investoi tulevina vuosina niukkuudesta huolimatta satoja miljoonia euroja lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämän rahoituksen kohdentamista ohjaavan monivuotisen suunnitelman linjaukset edellyttävät rahoituksen suuntaamista korkeakoulujen perusrahoitukseen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemien kehittymiseen ja uusien toimijoiden mukaan saamiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rooli ja potentiaali T&K-järjestelmän uudistamisen tunnistetaan suunnitelmassa jo kiitettävästi. Ammattikorkeakoulut ovat kaikista tutkimus- ja koulutusorganisaatiosta monipuolisimpia, alueellisimpia sekä verkostuneimpia toimijoita. Näin ollen juuri ammattikorkeakoulut voivat edistää parhaiten rahoituksen nopeaa vaikuttavuutta.  

Valtioneuvoston eilen hyväksymä valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma vie suomalaista T&K-toiminnan rahoitusta pitkälti oikeaan suuntaan. Suunnitelman linjaukset ohjaavat vuoteen 2030 ulottuvan rahoituksen suuntaamista. Käytämme lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta saamme Suomeen uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua, työpaikkoja ja tuottavuutta. Pitkäjänteinen, kestävä, monipuolinen T&K-työ edellyttää perusrahoitusta, minkä osalta suunnitelman linjaus onkin erityisen selvä. Korkeakoulut tarvitsevat perusrahoitusta myös vastatakseen työelämää riivaavaan osaajapulaan. 

Uudistumista ei tehdä vanhoin eväin. Siksi on hienoa, että suunnitelmassa tunnistetaan kiitettävällä tavalla ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet suomalaisen TKI-järjestelmän uudistamisessa. Ohjelmassa linjataan rahoituksen kohdentamisesta juuri ammattikorkeakouluissa tehtävään T&K-toimintaan.  Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali olla kaivattu puuttuvat palanen eri toimijoiden yhteistyötä vahvistavien tutkimus- ja kehittämisekosysteemien kehittämiseen sekä tutkimustiedon nopeampaan soveltamiseen työelämän tarpeiden mukaisesti.

Vahvimmin uudistuva linja näkyy Business Finlandia sekä Suomen Akatemiaa koskevissa kirjauksissa. Niiden rahoitusta esitetään suunnattavan nykyistä enemmän tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä soveltavaan tutkimukseen.

Suomalaisesta julkisesta T&K-järjestelmästä on puuttunut rahoitus, joka tukisi erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä palvelusektorin uudistumista. Rahoitus on kohdistunut tähän mennessä kapealle yrityskentälle. Rahoitus ei myöskään ole tukenut riittävästi ekosysteemien kehittymistä, jotta tieto ja osaaminen kumuloituisivat tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden toimijoiden välillä tehokkaasti, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Yritysten lisäksi on rahoitusta kohdennettava myös julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kyvykkyyden kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös tässä työssä ammattikorkeakouluilla on valtavasti annettavaa. Niistä valmistuu noin puolet hyvinvointialueiden henkilöstöstä. Uskottava ja uudistava soveltava tutkimus ja kehittämistyö voi kehittyä vain nivoutumalla voimakkaasti alan asiantuntijoiden koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen oma T&K-työ kehittää myös parhaiten lukuisten asiantuntijoiden tutkintokoulutusta sekä jatkuvaa oppimista.  

Rahoitusta kohdennettava suoraan korkeakouluille

Kaikki uutta T&K-rahoitusta käsittelevät asiakirjat ovat nostaneet osaajapulan yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteiden toteutumisen ehdoksi. Tähän ei ole kuitenkaan tullut lisää rahaa korkeakouluille. Päinvastoin jokainen lisäeuro on otettu toisella käden pois. Orpon hallituksen päätöksillä ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus laskee noin 35 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan tutkintotavoitteet kasvavat rajusti kaudelle 2025–2028 (n. 8 000 AMK-tutkinnolla verrattuna vuosien 2020–2022 toteumaan). Tilanne on kohtuuton.  

Vähenevällä rahalla ammattikorkeakoulujen odotetaan hankkivan yhä enemmän kilpailtua rahaa EU:sta. T&K-rahoituksen lisäys ei voi perustua pelkkään hankemuotoiseen rahoitukseen, vaan rahoitusta tulee kohdentaa myös suoraan ammattikorkeakoulujen T&K-työhön. Perusrahoituksen kaltainen rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos haluamme ammattikorkeakoulujen kehittävän laajasti yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Niitä ammattikorkeakoulut voivat saada laajemmin tekemään tutkimusta ja kehittämistyötä.

Onneksi suunnitelma linjaa perusrahoituksen kohdentamisen nyt selvästi. Rahoitusta voidaan jakaa suoraan perusrahoituksena ammattikorkeakouluille tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettuna harkinnanvaraisena rahoituksena. Näin sen käyttöä voidaan myös lain edellyttämällä tavalla ohjata sekä vaikuttavuutta seurata, toteaa Mielityinen.

Lue lisää

Tutustu ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan >>

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-,...

Webinaari: Ammattikorkeakoulut kestävän tulevaisuuden osaamisen rakentajina 3.10.

Torstaina 3.10.2024 klo 13.00-15.30 Arenen yhteisissä osaamisissa on linjattu, että...

Arene ottaa puheenjohtajuuden eurooppalaisen AMK-verkoston johdossa – Suomi jäämässä jälkeen korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä

Arene ottaa vastaan eurooppalaisen UAS4Europe-verkoston puheenjohtajuuden tänään Brysselissä. Ajankohta...

Erasmus+ -ohjelma on vahva investointi Euroopan tulevaisuuteen

Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen tulee olemaan keskeinen painopiste tulevalla...

Ammattikorkeakoulujen suositukset yhteisen opintotarjonnan laadun varmistamiseksi

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan korkeatasoista osaamista työmarkkinoille. Yhteisen opintotarjonnan avulla ammattikorkeakouluopiskelijat...

T&K-rahoituksen suuntaamista ohjaava monivuotinen suunnitelma on oikeilla jäljillä – Osaajapula voi vesittää investoinnit