Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittää korkeakoulututkintoon johtavan tilauskoulutuksen laajentamista siten, että koulutukseen voisivat jatkossa osallistua myös Suomen ja muiden EU- ja ETA-valtioiden kansalaiset. Asia vaatii lainmuutoksen ja esitys voidaan käsitellä osana korkeakoulutuksen vision tiekartan valmistelua.
Koulutus olisi työntekijälle aina maksutonta
Koulutus olisi työntekijälle aina maksutonta. Ammattikorkeakoulu perisi koulutuksen kustannukset tilaajalta, joka ei voi laskuttaa kustannuksia opiskelijalta.
Nykyisin työnantaja voi tilata kiinalaiselle työntekijälleen tutkintoon johtavaa koulutusta suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Suomalaista työntekijäänsä yritys voi kouluttaa tutkintoon vain ulkomaisen korkeakoulun kanssa kuten mm. Lidl on toiminut.
Korkeakoulututkintoon johtavaa tilauskoulutus on nykyisin rajattu vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille, joten työnantajan palveluksessa olevat työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa kansalaisuutensa perusteella.
Kansalaisuus ei vaikuta koulutustarpeeseen
Työnantajan tarve kehittää henkilöstönsä osaamista ei riipu työntekijöiden kansalaisuudesta. Pula osaavasta työvoimasta ja työn murrokseen liittyvät ammattien muutokset uutokset korostavat henkilöstön kouluttamisen ja osaamisen merkitystä yritykselle.
Arene uskoo, että tilauskoulutuksen kohderyhmän laajentaminen avaisi yrityksille uusia mahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämiseen.
Tilauskoulutuksen avulla yritys voi kehittää henkilöstönsä osaamista työtehtäviin, jotka vaativat erityistä osaamista tai muodollista pätevyyttä. Tällaisia ammatteja löytyy esimerkiksi sosiaali- ja terveys- sekä tekniikan aloilta.
Ammattikorkeakouluilta on jo tiedusteltu rakennusalan ammattilaisten kouluttamista rakennusmestarin tai rakennusinsinöörin AMK-tutkintoon sekä hammashoitaja-lähihoitajan kouluttamista suuhygienisti AMK-tutkintoon.
Tilauskoulutusta voisi toteuttaa myös oppisopimustyyppisenä AMK- tai YAMK-tutkintoon tähtäävänä koulutuksena työtehtävien muuttuessa tai niiden vaatimustason kasvaessa
Tilauskoulutusta voisi toteuttaa myös oppisopimustyyppisenä AMK- tai YAMK-tutkintoon tähtäävänä koulutuksena työtehtävien muuttuessa tai niiden vaatimustason kasvaessa.
Tutkintotavoitteinen koulutus voi sopia myös rekrytoinnin jälkeiseen pitkäaikaiseen perehdyttämiseen.
Nykyisin työnantaja voi hankkia korkeakoulututkintoihin sisältyvää koulutusta mutta tilaus ei voi ulottua tutkinnon suorittamiseen asti. Koulutukseen osallistunut henkilö, joutuukin hakeutumaan erikseen tutkinto-opiskelijaksi saadakseen työnantajan hankkiman koulutuksen päätökseen.
Tilauskoulutuksen mahdollistaminen kotimaassa laajentaisi korkeakoulutuksen rahoituspohjaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaisen rahoituksen reaaliarvo on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 2000 jälkeen.
