Taustalla on väliä – Ulkomaalaistaustaisten osallisuutta korkeakoulutuksessa selvitetty ensimmäistä kertaa

Osaamistason nostoa tavoiteltaessa on tärkeä varmistaa korkeakoulutuksen saavutettavuus eri väestöryhmille. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä korkeakouluissamme on vielä pieni. Ulkomaalaistaustaisten korkea-asteelle potentiaalisesti siirtyvien nuorisoikäluokkien koko kasvaa kuitenkin tulevina vuosina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun alle kouluikäisistä jo joka neljäs on ulkomaalaistaustainen. Tämä haastaa korkeakouluja varautumaan ennakoivasti siihen, että korkeakouluihin hakevat ja niissä opiskelevat tulevat jatkossa yhä moninaisemmista taustoista.

Ulkomaalaistaustaisten on vaikea päästä opiskelemaan

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI julkaisi marraskuussa 2019 arvioinnin ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallistumisesta ja osallisuudesta korkeakoulutuksessa. Arvioinnin pohjalta piirtyvä tilannekuva kertoo siitä, että ulkomaalaistaustaisten on vaikea päästä opiskelemaan korkeakouluihin. Erityisesti näin on maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla, kun verrataan korkeakouluihin hakeneita ja hyväksyttyjä opiskelijoita suomalaistaustaisten ryhmään. Opintoaloista suosituimpia ovat naisilla terveys- ja hyvinvointialat ja miehillä tekniikan alat.  Muita suosittuja aloja olivat kauppa-, hallinto ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne ja palvelualat. Terveys- ja hyvinvointiala on hakukohteena suosittu, mutta ulkomaalaistaustaisen oli vaikea päästä sitä opiskelemaan.

Neljänneksellä maahanmuuttajahakijoista on jo hakiessaan korkea-asteen tutkinto. Tämä kertoo omalta osaltaan työllistymiseen liittyvistä haasteista. Sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että aiemmin hankittua osaamista tunnistettaisiin jatkossa paremmin ja vältyttäisiin näin turhalta ylikouluttautumiselta.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamiseen tarvittaisiin lisää voimaa ja parempia instrumentteja. Ahotoinnin tapoja, oman osaamisen esiin tuomisen tapoja pitäisi kehittää. Ne tuovat edelleen esiin liikaa suomalaisen koulutusjärjestelmän edellyttämiä valmiuksia. Miten voitaisiin osoittaa osaamista, joka ei mahdu meidän opetussuunnitelmien raameihin? (henkilöstön edustaja)

Ammattikorkeakouluissa ulkomaalaistaustaisten opinnot sujuvat keskimäärin yhtä hyvin kuin suomalaistaustaistenkin, mutta yliopistoissa moni kohderyhmän opiskelijoista keskeyttää opinnot. Maahanmuuttajista 37 % valmistuu maisteriksi ja maahanmuuttajataustaisista vain 12 % saa maisterin tutkinnon.

Osallisena korkeakouluyhteisössä

Korkeakoulujen johdon, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ulkomaalaistaustaisten osallisuus korkeakouluissa kiteytyy seuraaviin havaintoihin:

  • Korkeakoulujen strategisissa linjauksissa toistuvat ajatukset ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tasavertaisesta kohtelusta. Tästä seuraa usein, ettei korkeakouluissa nähdä erityistä tarvetta tukea yhteisöllisyyttä ja tämä on lähinnä opiskelijajärjestöjen pyörittämän tutor-toiminnan varassa.
  • Korkeakoulut eivät tunnista riittävästi ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asiantuntijatason kielen kehittymiseen liittyviä tarpeita. Suomi toisena kielenä -kurssien lisäämisen rinnalla opiskelijoiden tulisi pystyä rakentamaan opintopolkunsa siten, että kielitaito kehittyy koko opiskeluajan osana muita akateemisia opintoja. Kielen lisäksi oppimaan oppimisen ja opiskelukulttuurin omaksuminen on tärkeää opinnoissa menestymisen kannalta.
  • Opintojen motiivina on usein halu työllistyä Suomeen, mutta työllistyminen on vaikeaa. Opintojen yhteyttä työelämään tulisi lisätä ja edistää osaamisen tunnistamista, työharjoittelumahdollisuuksia ja tarjota työelämäverkostoitumisen tukea opintojen aikana

”Ne aattelee, että kun sä oot täällä, niin sä osaat.”

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tavoittaminen osoittautui arvioinnissa haasteelliseksi. Korkeakoulut eivät juurikaan tunnista tätä opiskelijaryhmää, mikä käytännössä vaikeuttaa esimerkiksi viestinnän, ohjauksen ja tuen kohdentamista näille opiskelijoille. Arvioinnin johtopäätöksenä suositammekin, että korkeakouluissa otettaisiin käyttöön yhteinen ja systemaattinen tunnistamisen tapa.

Opiskelijat itse eivät halua leimautua ”maahanmuuttajataustaisiksi”. Arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijat hyötyvät positiivisesta erityiskohtelusta, joka huomioi heidän erityistarpeitaan esimerkiksi suomen kielen osalta niin haku- ja valintavaiheessa kuin opintojen aikana.

Arviointimme haastaakin korkeakoulut pohtimaan sitä, miten yhteensovittaa vahva yhdenvertaisuusperusta ja positiivisen erityiskohtelun tarve niin, että opiskelijoiden kohdalla toteutuu tosiasiallinen yhdenvertaisuus.

Opiskelijat kaipasivat myös näkyviä roolimalleja, joiden kautta korkeakouluun hakeutuminen ja korkeakoulussa opiskeleminen näyttäytyisi mahdollisuutena kaikille – taustasta riippumatta.

Raportti ”Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla” on ladattavissa Karvin nettisivuilta www.karvi.fi.

Maija Airas
arviointiryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos (OPH)










Mafi Saarilammi
arviointiryhmän projektipäällikkö, osaamisyksikön päällikkö (Karvi)

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa

Ammattikorkeakoulujen perustehtävät – koulutus, TKI-toiminta sekä rooli yritysten ja...

Arene etsii EU/TKI-asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

Asiantuntijan tehtävä on vastata kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulujen EU-edunvalvonnasta yhteistyössä eurooppalaisen...

Heikki Saastamoinen Arenen hallitukseen

Rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valittiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen...

Taustalla on väliä – Ulkomaalaistaustaisten osallisuutta korkeakoulutuksessa selvitetty ensimmäistä kertaa