Suomi voidaan nostaa takaisin korkeakoulutuksen kärkimaaksi

Ammattikorkeakoulut haluavat palauttaa suomalaisten koulutustason takaisin maailman kärkeen. Tämä edellyttää tulevalta hallitukselta ennakkoluulottomia päätöksiä.  

Kansainvälinen vertailu näytti taas Suomelle madonluvut OECD-vertailussa. Olemme jääneet poliittisten valintojemme seurauksena kauas kansainvälisestä kärjestä, ja väestössämme korkeakoulutuksen saaneiden osuus on jo alle vertailumaiden keskiarvon. Seurauksen näemme tietysti pulana osaavasta työvoimasta, ja tilanne pahenee nopeasti. Tilanne ei kummastuta, jos katsomme tilannetta korkeakoulutuksessa.

Ammattikorkeakoulut käyttävät jo tällä hetkellä noin 100 miljoonaa euroa enemmän rahaa vuosittain tutkintokoulutukseen kuin mitä valtio kohdentaa tehtävään rahoitusta. Yksi tutkinto tuotetaankin nyt 10 000 euroa halvemmalla kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä kuvastaa, millaisesta tilanteesta lähdemme tekemään koulutustason nostoa, kertoo ammattikorkeakouluja edustavan Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen

Rahoituksen riittämättömyys asettaa vaikeuksia myös muiden lakisääteisten tehtävien, kuten tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja jatkuvan oppimisen toteuttamiselle.  

Vuoden 2023 rahoituksella ja voimassa olevilla tutkintotavoitteilla yksittäisen ammattikorkeakoulututkinnon hinta rahoitusmallissa on alle 6 000 euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön omissa koulutustason noston kustannuksia arvioivissa laskelmissa korkeakoulututkinnon hinnaksi on arvioitu 8 000 euroa vuodessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen 50 prosenttia nuorissa ikäluokissa vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi 3 miljardin euron lisärahoitusta korkeakouluille vuosien 2023 – 2030 välillä.

Jos mielisimme kansainväliselle huipulle tavoitteen tulisi olla jo nyt 70 prosentissa. Monessa maassa kehitys meneekin jo uusin eväin kohti uusia maaleja. Esimerkiksi Saksassa ammattikorkeakoulut saavat nyt kiihtyvällä tahdilla oikeuksia myöntää tohtorintutkintoja. Päätös perustuu sekä maisteritutkinnon jälkeisen koulutuksen määrätavoitteisiin että tutkintojen tuottamaan osaamiseen. Ammattikorkeakouluista valmistuvien tohtoreiden ja siellä tehtävän soveltavan tutkimuksen nähdään palvelevan yrityksiä ja muuta työelämää niiden tarpeiden mukaisesti; monipuolisesti ja nopeasti.  

Nyt Suomi on juuri ja juuri Saksaa edellä vähintään maisteritutkinnon tasoisen tutkinnon suorittaneiden määrässä.

Pahoin pelkään, että parinkymmenen vuoden päästä ihmettelemme huonontunutta sijaintiamme ja mietimme keinoja korjata tilanne. Tekisimmekö vihdoin päätöksiä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin? kysyy Mielityinen.

Arene julkaisi omat eduskuntavaalitavoitteensa tavatessaan eduskunnan sivistysvaliokuntaa.

Tutustu tavoitteisiin tarkemmin:








Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Arenen lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029

Lausunnon pääviestit ovat: Hallitus päätti leikata taas nimenomaan korkeakoulujen perusrahoitusta....

Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen – T&K-lisäeurot lohduttavat vain vähän

Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava...

Mikä on hyväksytty ikäraja Suomessa opiskella korkeakoulututkinto?

Olen kuullut lyhyen ajan sisällä useamman kerran, että ammattikorkeakoulut...

Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on...

Ammattikorkeakoulututkinto vastaa työelämän vaatimuksiin: Alumnit tyytyväisiä urakehitykseensä

Tuoreet tulokset ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneiden kokemuksista tutkinnoistaan ovat erittäin positiivisia:...

Suomi voidaan nostaa takaisin korkeakoulutuksen kärkimaaksi