Suomen koulutustason kehitys on ollut lähes pysähdyksissä viimeisen 10 vuoden ajan. Samaan aikaan useimmissa OECD- ja EU-maissa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on kasvanut, kertoo tuore Education at a Glance 2020 -julkaisu. Kansainvälinen vertailu antaa tilanteesta kuitenkin liian ruusuisen kuvan, sillä tutkintorekisterien mukaan koulutustaso on jopa laskenut. Väestön koulutustason nostaminen edellyttää päätösten lisäksi myös riittäviä resursseja, jotta koulutus tuottaa jatkossakin riittävän osaamisen työmarkkinoilla ja elämässä menestymiseen.

Korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaiden ikäluokista on kasvanut Suomessa vain 2 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa, kun samaan aikaan OECD-maissa osuus on kasvanut 9 ja EU-maissa 10 prosenttiyksikköä. Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut Suomessa OECD-maista hitaimmin ja esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa kasvu on ollut Suomeen verrattuna moninkertaisesti nopeampaa, kertoo OECD:n tuore raportti. Kehitys osoittaa, ettei Suomessa ole ymmärretty korkeakoulutuksen merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle riittävällä tavalla.  

Suomessa nuorista aikuisista harvempi suorittaa korkeakoulututkinnon kuin OECD-maissa keskimäärin. Meillä 25–34-vuotiaista 42 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun OECD-maiden keskiarvo on 45 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan korkeakoulutettujen osuutta nostavat ns. lyhyttutkinnot, jotka ovat ammattikorkeakoulu- ja kandidaatin tutkintoja hieman lyhyempiä kokonaisuuksia. Noin kaksi vuotta kestävät lyhyttutkinnot on syytä huomioida koulutustasovertailuissa laajuutensa vuoksi. Niiden käyttöönotto ei kuitenkaan ole ratkaisu Suomen osaamistason nostamiseksi, sillä lyhyttutkinnot pirstaloisivat korkeakoulutuksen tarjontaa entisestään ja heikentäisivät korkeakoulujen kouluttamien yksilöiden osaamistasoa. Nykyisen tutkintotarjonnan rinnalle on keskeisempää tarjota huomattavasti lyhyttutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia jatkuvan oppimisen edistämiseksi.

Suomen koulutustason tila OECD:n esittämää heikompi 

OECD:n raportti antaa liian ruusuisen kuvan Suomen koulutustason tilasta. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan Suomessa 25–34-vuotiaista 36 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Luku on 6 prosenttiyksikköä matalampi kuin OECD:n raportissa esitetty korkeakoulutettujen määrä. Samoin korkeakoulutettujen osuus nuorissa ikäluokissa on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana heikommin mitä OECD-raportti antaa ymmärtää, sillä korkeakoulutettujen osuus on tutkintorekisterin perusteella jopa laskenut prosenttiyksiköllä vuosien 2010–2018 välillä.

OECD:n ja Vipusen tietojen ero johtuu käytetyistä aineistoista. OECD:n vertailuissa käytettävä työvoimatutkimus yliarvioi korkeakoulutettujen osuutta väestössä, sillä korkeasti koulutetut vastaavat kyselyyn matalasti koulutetumpia aktiivisemmin. Vipusen tutkintorekisteri perustuu suomalaisissa korkeakouluissa suoritettaviin korkeakoulututkintoihin. Tämä antaa työvoimatutkimusta todenmukaisemman kuvan korkeakoulutettujen osuudesta väestössä. Suomen kehitystä on syytä tarkastella tutkintorekisterin tietojen perusteella.

Tavoitteena koulutustason nosto – mutta millä resursseilla?  

Huoleen koulutustason pysähtymisestä on osin jo reagoitu. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -valmistelussa tavoitteeksi asetettiin korkeakoulutettujen määrän nostaminen nuorissa ikäluokissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen tutkintotavoitteisiin tänä vuonna tehdyt korotukset ohjaavat korkeakouluja kasvattamaan koulutusmääriä tulevina vuosina. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen vuosittainen tavoitemäärä nousee vuoden 2021 alusta 22 prosenttia edellisen sopimuskauden tavoitteesta.

Hallituskauden alussa tehdyt korotukset korkeakoulujen rahoitukseen eivät kata tutkintotavoitteiden kasvattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kesäkuun lisätalousarviossa korkeakouluille osoitettiin merkittävät panostukset aloituspaikkojen lisäämistä varten, mutta ne eivät ole riitä kattamaan pysyvää opiskelijamäärien lisäystä korkeakoulujen tavoitteissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomi investoi jo valmiiksi muita Pohjoismaita vähemmän korkeakoulutukseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Kasvun tukeminen koronakriisistä nousemiseksi ja koulutustason nostaminen kestävällä tavalla edellyttävät korkeakoulutuksen resurssien lisäämistä.

OECD Education at a Glance 2020 >> 

OECD-vertailu: Suomessa ammatillinen koulutus houkuttelee kaiken ikäisiä, OKM >>

Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus: työllisyys, verotus ja palvelut, PT Policy Brief 2/2020. >> 

Aleksi Kalenius, Koulutustason kehitys Suomessa, Talouspolitiikan arviointineuvosto 2018. >>