Kansainväliset raportit ovat johdonmukaisesti nostaneet esille suomalaisten ammattikorkeakoulujen kyvyn tehdä vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä yhdessä työelämän ja erityisesti yritysten kanssa. Viimeksi Euroopan komissio suositteli raportissaan näiden kyvykkyyksien kehittämistä.
Pienen maamme niukat resurssit sekä Suomen taloutta riivaavat ongelmat edellyttävät, että eri toimijoiden vahvuudet käytetään nykyistä täysimääräisemmin hyväksi. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön osalta tämä edellyttää, että rahoitus kannustaa vahvemmin systeemiseen, tehokkaaseen ja nopeasti tuloksia tuottavaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Työelämäläheisinä korkeakouluina ammattikorkeakoulujen kaikki koulutus ja tutkimus pohjautuvat työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen tarpeisiin.
Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen profiili ja tehtäväkenttä on TKI-työn alueella erityisen laaja-alainen. Se kattaa työelämän ja alueiden kehittämistyön, mutta myös elinkeinorakennetta uudistavan soveltavan tutkimuksen, kehittämis- ja innovaatiotyön, taiteellista toimintaa unohtamatta.
Komission tuoreessa raportissa arvioitiin Suomen tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin välisen TKI-yhteistyön esteitä ja pullonkauloja. Se sisältää paljon suosituksia, joilla pyritään vahvistamaan julkisen ja yksityisen sektorin TKI-toimijoiden yhteistyötä, hyödyntämään kaikkea tuotettua osaamista nykyistä laajemmin sekä turvaamaan pitkäjänteisen toiminnan edellytykset. Komission mukaan Suomen innovaatiojärjestelmän rakenne toimii monin paikoin, mutta sen täysi potentiaali talouden vahvistamiseksi ei nyt toteudu. Perustutkimuksesta edetään soveltavaan tutkimukseen ja mahdollisiin innovaatioihin ja siitä taas kaupallistamiseen nyt liian sattumanvaraisesti ja hitaasti.
Raportti korostaa, että ammattikorkeakoulut tekevät korkealaatuista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Niillä on vuosikymmenten aikana rakentuneet verkostot ja toimintakulttuuri, mikä auttaa ratkaisemaan erityisen suurta haastettamme, eli vahvistamaan pienten ja keskisuurten yritysten TKI-työtä. Sekä Suomen Akatemian että Business Finlandin rahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän ammattikorkeakouluille. Tällä tavoin rahoituksen vaikuttavuutta voidaan parantaa.
– Meillä on nyt historiallinen tilaisuus saada enemmän vaikuttavuutta kasvavista T&K-investoinneista lisäämällä ammattikorkeakoulujen roolia soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Suomen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmä kaipaa nyt ennen kaikkea kyvykkyyttä rakentaa aivan uudenlaisia ilmiölähtöisiä ja laajoihin ekosysteemeihin perustuvia yhteistyön muotoja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän kesken, korostaa Arenen puheenjohtaja, rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola.
Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt kyenneet oma-aloitteisella kehittämisellä vastaamaan Suomen keskeisimpään TKI-haasteeseen eli laajan yrityskentän kasvaviin kehittämistarpeisiin. Näin on tehty siitä huolimatta, että ammattikorkeakouluille suunnattu valtion tutkimusrahoitus on hyvin vähäistä. Samoin niiltä puuttuvat lähes kaikkien muiden eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen pelimerkit eli asianmukaiset tutkinto- ja ammattinimikkeet sekä osallisuus kaikkien tutkintotasojen koulutustehtävään. Nämä kaikki puutteet vaikeuttavat lakisääteisten tehtävien hoitamista ja rahoituksen hankkimista mm Euroopan Unionin rahoituslähteistä.
Ammattikorkeakouluilla työelämäläheisinä korkeakouluina on kaiken koulutus- ja tutkimustoiminnan läpäisevät toimimisen tavat tarvelähtöiseen yhteistyöhön yritysten ja työelämän kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulut suuntautuvat vahvasti liiketoimintaan, jonka vuoksi ne soveltuvat hyvin kumppaniksi monenlaiseen testaukseen ja pilotointiin. Monelle yritykselle ja organisaatioille ammattikorkeakoulujen TKI-työ on jo nyt oleellinen kasvun ja kehityksen edellytys.
Suurin merkitys on kuitenkin ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaajien tuomalla panoksella työelämän kehittämiseen. Erityisesti maisteritasoisen, ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet tuovat valtavan kehittämisbuustin kaikkialle Suomeen. Joka neljäs maisteritasoinen tutkinto suoritetaankin jo ammattikorkeakoulussa. Kaksi kolmasosaa korkeakouluissa aloittaneista aloittaa opinnot ammattikorkeakulussa. Jo yksinomaan tämä osoittaa, että osaamistason laaja-alainen nostaminen Suomessa edellyttää rajua resurssien allokointia uudelleen korkeakoulutuksessa ammattikorkeakouluille.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry kokoontui kesäpäiville Ahvenanmaalle. Päivien aikana yhteisö keskusteli ammattikorkeakoulujen merkityksestä Suomen elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvun moottorina.
