Hallitus tasapainottelee leikkauspaineiden ja tulevaisuuden kasvun rakentamisen välillä. Se pitää kiinni sitoumuksestaan nostaa valtion T&K-rahoitus 1,2 prosenttiin BKT:stä. Tämä on hieno valinta, mutta investointien kohdentamisen onnistumisesta riippuu lopullisen tavoitteen toteutuminen eli T&K-menojen nostaminen yhteensä 4 prosenttiin BKT:stä. Toistaiseksi tehdyt kohdennukset tuskin tuottavat tavoiteltua tulosta. 

Ammattikorkeakoulut ovat viime vuodet huolehtineet valtaosin korkeakoulutuksen tarjonnasta – tehokkaasti ja vähin äänin. Tutkintoja ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2022 36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.  

– Tilastot osoittavat, että korkeakoulutetun työvoiman tarjonnalla on vahvin ja yksiselitteinen yhteys yritysten T&K panoksiin. Korkeakoulutettujen määrä ja heidän osaamisensa taso ratkaisevat, tuottavatko T&K-panokset Suomen talouden kasvun ja uudistumisen, korostaa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.   

Koulutustason nostotavoite jää haaveeksi 

Budjettiesityksen mukaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennetaan vuonna 2026 yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Lisärahoitus on kuitenkin pieni suhteessa hallituksen jo tälle kaudelle tehtyihin leikkauksiin, jotka ovat ammattikorkeakoulujen osalta yli 100 miljoonaan hallituskauden aikana. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin keväällä käydyissä sopimusneuvotteluissa 18 prosenttia, ilman lupausta lisärahoituksesta.  

– Tavoitteet korkeakoulutettujen määrän nostosta 50 prosenttiin nuorisoikäluokasta vuoteen 2035 mennessä eivät tule toteutumaan näillä rahoituspäätöksillä, Konkola toteaa.  

Ammattikorkeakouluilla on varhaiskasvatuksen osaajapulaan ratkaisut   

Hallitus on myös päättänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelman käynnistämisestä. Sen tavoitteena on tilauskoulutukseen perustuvan mallin avulla kouluttaa lastenhoitajista varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja. Asia on äärimmäisen kriittinen niin perheiden arjen, lasten hyvinvoinnin kuin lasten ja nuorten sivistyksellisten tavoitteiden kannalta. Ammattikorkeakoulut pitävät kehittämisohjelmaa tarpeellisena, jotta varhaiskasvatuksen osaajapulaan voidaan vastata.   

–Varhaiskasvatuksen sosionomien koulutuksen on oltava kehittämisohjelman painopiste. Ammattikorkeakoulut kykenevät vastaamaan tehokkaasti tarpeeseen ottamalla huomioon lastenhoitajien aiemman osaamisen ja työkokemuksen, kertoo Konkola.

Sosionomikoulutuksen vetovoiman palauttamiseksi hallituksen on laitettava toimeen hallitusohjelmassa sovittu päiväkodin johtajan kelpoisuuden muutos vielä tämän vuoden aikana. Työvoimatarpeen tilannetta kuvaa, että kuntien päiväkodeissa on varhaiskasvatuksen maistereita tällä hetkellä vain 960, kun vakansseja on 1600. Johtamisosaamiseen, pedagogisen osaamisen rinnalla, painottuvat ylemmät AMK-tutkinnot ovat profiileiltaan erinomaisia varhaiskasvatuksen johtamisen tutkintoja.