Syyskuussa 2017 Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti Sorbonnen yliopistossa puheen, jossa hän ehdotti European Universities -verkoston perustamista. Hän asetti tavoitteeksi 20 verkoston perustamisen vuoteen 2024 mennessä siten, että verkostoissa olisi vahvaa liikkumista ja että opetusta tarjottaisiin vähintäänkin kahdella kielellä. Aloite eteni varsin nopeasti, ja jo saman vuoden joulukuussa komissio vahvisti asian eurooppalaisille valtionjohtajille.
Vaikka alussa oli pelkoja, että verkosto monopolisoitaisiin vain yliopistoille, komissio totesi jo varsin nopeasti, että kyseisessä hankkeessa sana ”university” tulkitaan sanan laajimmassa merkityksessä kattaen kaikki korkeakoulutusta tarjoavat instituutiot. Tämä oli luonnollisesti ammattikorkeakouluille tärkeä kysymys.
European Universities -hankkeella tähdätään pitkän aikavälin strategiseen yhteistyöhön eri korkeakoulujen kesken, liikkuvuutta halutaan edistää ja erityisesti halutaan yhteistuumin ja monitieteellisesti etsiä ratkaisuja eurooppalaisiin ongelmiin. Tiivistetysti voidaankin todeta, että kyseessä on yhdessä toimisen nostaminen täysin uudelle tasolle.
Ensimmäinen hakukierros järjestettiin vuonna 2018, jolloin 54 konsortiota tavoitteli verkostostatusta. Näistä valittiin 17. Toinen hakukierros alkoi marraskuussa 2019 ja tulokset julkaistiin kesällä 2020. Toiseen hakukierrokseen osallistui 62 konsortiota, joista 24 valittiin. Valituissa konsortioissa on yhteensä 166 eurooppalaista korkeakoulua.
Ensimmäisellä hakukierroksella suomalaisista korkeakouluista valittiin Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto. Toisella hakukierroksella ammattikorkeakoulut tulivat vahvasti mukaan kuvaan, kun valituiksi tulivat Oulun, Turun ja Vaasan yliopistojen lisäksi AMK-sektorilta Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Karelia ammattikorkeakoulu.
Suomen kannalta mukanaolo European Universities -hankkeessa on erittäin tärkeä asia ja on myös kannaltamme merkityksellistä, että molemmat korkeakoulusektorit ovat edustettuina. Ammattikorkeakoulujen kautta konsortiot saavat suoran linkin työelämään, millä on suuri merkitys niiden yhteiskunnalliselle relevanssille. Ammattikorkeakoulujen vahva yritysyhteistyö on vahva signaali koko Euroopalle ja se voi toimia jonkinlaisena esimerkkinä siitä, miten erityisesti pienempiä yrityksiä voidaan tehokkaammin auttaa eteenpäin niiden painiessa yhteiskunnallisen ja teknologisen transformaation pyörteissä.
Kaiken kaikkiaan European Universities on hyvä askel eurooppalaisen yhteistyön suuntaan. Pragmaattisina toimijoina ja pohjoismaisen työmoraalin omaavina suomalaisilla korkeakouluilla on merkittävä rooli tässäkin yhteisössä.
Teemu Kokko
Rehtori
Haaga-Helia amk
