Työelämän osaajapula on syventynyt ja pulaa koulutetuista ja pätevistä ammattilaisista on jo lähes kaikilla toimialoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan jopa puolet työnantajista on kohdannut vaikeuksia löytää tarvitsemaansa työvoimaa. Osaajapulan ratkaisu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä edellyttää pitkäjänteistä koulutukseen ja osaamiseen investoimista. Yleinen kustannustason nousu iskee myös ammattikorkeakouluihin.

– Osaaminen on yksilölle ja yhteiskunnalle parasta muutosturvaa, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Ennakointitietojen mukaan uusissa syntyvissä työpaikoissa kasvaa tarve korkeakoulutasoiselle osaamiselle. Erityisen paljon kasvaa ammattikorkeakouluista tulevan osaamisen tarve. Ammattikorkeakouluista valmistuneet jäävät myös alueille työvoimaksi ja siksi sen merkitys alueiden elinvoimalle on valtavan tärkeä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden työntekijöistä 60 – 70 prosenttia tulee ammattikorkeakouluista.

Kuluvalla hallituskaudella on lisätty korkeakoulujen aloituspaikkoja, mutta silti tuhannet nuoret ja vanhemmat opinhaluiset jäävät odottamaan opiskelupaikkaansa joka vuosi. Suomelta puuttuu kestävä suunnitelma siitä, miten koulutustasoa tullaan nostamaan.

– Jos Suomi haluaa kehittyvän tulevaisuuden, ei sillä ole muuta mahdollisuutta kuin sijoittaa korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotyöhön, Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén sanoo.

Ammattikorkeakoulututkinnon hinta on puolittunut kymmenessä vuodessa. Työelämä tarvitsee ja odottaa ammattikorkeakoulusta valmistuvilta vahvaa teoriaa ja siihen kytkettyä käytännönläheistä osaamista. Tutkintoon käytettävissä oleva rahoitus vaikuttaa laajasti opiskelijoiden ohjaukseen, tukeen ja pedagogisiin toteuttamismahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulupedagogiikassa tarvitaan fyysisiä oppimis- ja tutkimusympäristöjä digitaalisten oppimisympäristöjen rinnalla.

– Ammattikorkeakoulut ovat osoittaneet kykynsä ottaa tuottavuusloikka ja uudistaa koulutusta ja tutkimus- ja kehittämistyötään työelämän tarpeiden mukaisesti. Nyt vihdoin tämän työn olisi annettava mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa, Vidgrén sanoo.

Työelämä uudistuu jatkuvan oppimisen kautta

Digitalisaation ohella siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa muuttaa työelämää, työn tekemisen tapoja ja osaamistarpeita nopeasti. Muutokset kiihdyttävät tarvetta jatkuvalle osaamisen kehittämiselle. Ammattikorkeakoulut tarjoavat työpaikoille käytännönläheistä tutkimukseen perustuvaa kehittämiskumppanuutta esimerkiksi uusien energiatehokkuutta parantavien teknologioiden käyttöönottoon ja prosessien kehittämiseen.

– Meidän on ehdottomasti vauhditettava jatkuvaa oppimista työelämässä. Tämä voitaisiin tehdä määrittelemällä yrityksille jaettavien TKI-kannustimien ehdoksi henkilöstön osaamisen kehittämisen elementti, kuten osaamiskartoitukset ja niiden pohjalta toteutettu koulutussuunnitelma, Palola sanoo.

STTK:n ja Arenen edustajat kokoontuivat 24.8. keskustelemaan osaavan työvoiman saatavuudesta, jatkuvasta oppimisesta ja työn tuottavuudesta.