Sitä tehdään mitä rahoitetaan – rahoitusmallin ohjausvaikutus korkeakoulun strategiaa suurempi AMK-barometrin mukaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämä rahoitusmalli on tärkein ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaava tekijä tänään julkaistun Ammattikorkeakoulubarometrin mukaan.

Vastaajista 78 prosenttia nosti rahoitusmallin kahden eniten ohjaavan tekijän joukkoon. Barometriin vastasi 60 ammattikorkeakoulujen ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.

-Rahoitusmallin vaikutus toimintaan on suurempi kuin korkeakoulun oman strategian, kertoo toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

Oman strategian merkitykseen uskotaan enemmän isoissa ammattikorkeakouluissa, joilla on vahvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toimintaa ja siihen liittyvää rahoitusta. Barometrin kokoamisen aikaan korkeakoulut uudistivat strategioitaan valmistautuessaan tulossopimusneuvotteluihin OKM:n kanssa.

-Barometrin mukaan korkeakoulut muuttavat toimintaansa, kun jatkuvan oppimisen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys rahoitusmallissa korostuu ensi vuonna, Lempinen tulkitsee tuloksia. Näillä mittareilla jaettavaksi siirtyy 60 miljoonaa euroa nykyistä enemmän rahaa.

Selkein ohjausvaikutus näkyy jatkuvassa oppimisessa, jossa kasvuodotus kohdistuu julkisrahoitteiseen avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen. Sen perusteella jaetaan ensi vuodesta alkaen nykyistä enemmän rahaa.

Rahoitusmallissa ammattikorkeakoulut kilpailevat valtion rahoituksesta kahdeksan määrällisen mittarin perusteella kolmena aiempana vuonna tehtyjen suoritteiden perusteella. Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta keskimäärin 81 prosenttia tulee valtiolta perusrahoituksena rahoitusmallin kautta. Valtionrahoituksen osuus vaihteli 70 ja 89 prosentin välillä

Lempisen mukaan vastaajat tunnistavat, että rahoitusmalli pakottaa ammattikorkeakoulut keskinäiseen kilpailuun.

Kuva tulevaisuudesta on kaksijakoinen

Kuva ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta on kaksijakoinen. Vajaa puolet barometriin vastanneista ammattikorkeakoulujen ylimmän johdon edustajista odottaa korkeakoulunsa yleisen tilanteen parantuvan tämän vaalikauden aikana.

Kolmasosa vastaajista odottaa ammattikorkeakoulunsa talouden heikentyvän ja kuudesosa arvioi myös henkilöstön määrän vähentyvän vuoden 2023 loppuun mennessä nykyisestä.

-Myönteisestä yleisarviosta huolimatta ammattikorkeakoulut ovat hyvin erilaisissa tilanteissa, Lempinen arvioi.

Selkeä jakolinja tulee vuoden 2021 alusta voimaan tulevasta rahoitusmallista. Se ohjaa rahoitusta pois ammattikorkeakouluilta, joilla ei ole tekniikan alan koulutusta.

Epävarmuutta vastaajista herättää erityisesti julkisen talouden tulevaisuus.

Työmarkkinoiden suhteen odotukset jakautuvat. Myönteisimmät arviot tulivat Etelä-Suomen suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevista ammattikorkeakouluista.

-Tulokset heijastelevat maakuntien osaajapulaa, johon vastaaminen on ammattikorkeakoulun tehtävä, Lempinen toteaa.

Toimintaympäristö korostaa tarvetta ammattikorkeakouluille

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen, maahanmuuton sekä ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen vaatimusten odotetaan luovan ammattikorkeakouluille uusia mahdollisuuksia.

Muuttuvien osaamistarpeiden lisäksi digitalisaatio mahdollistaa verkko-opetusta. Tämän merkitys ammattikorkeakoulujen tulevaisuudelle korostuu selkeästi.

-Opetuksen ja oppimisympäristöjen odotetaan siirtyvän nykyistä enemmän verkkoon, Lempinen nostaa tuloksista esiin.

Korkeakouluvision tavoitteet jäämässä visioiksi

Ammattikorkeakoulujen johto epäilee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 suurten tavoitteiden saavuttamista. Kaksi kolmesta barometrinvastaajasta ei usko TKI-investointien kasvavan tavoitteen mukaisesti 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Puolet vastaajista pitää epärealistisena, että puolet 25-34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuonna 2030.

Vuoden 2019 lopulla kerättyyn barometriin vastasi 60 ammattikorkeakoulujen ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Mukana oli rehtoreita sekä koulutuksesta, taloudesta ja TKI-toiminnasta vastaavia johtajia. Tiedonkeruun toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

Lue lisää:

Tutustu Ammattikorkeakoulubarometriin täältä >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Sitä tehdään mitä rahoitetaan – rahoitusmallin ohjausvaikutus korkeakoulun strategiaa suurempi AMK-barometrin mukaan