Saksan ammattikorkeakoulujen perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Arenen hallituksen puheenjohtaja ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola osallistui juhlatilaisuuteen, joka järjestettiin 13.-14.6.2019 Lyypekissä. Varmola osallistui viiden muun asiantuntijan kanssa juhlaseminaarin paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli ”erilaisten korkeakoulujärjestelmien kehitys maailmassa”.
-Saksan ammattikorkeakoulut ovat olleet tärkeä esikuva suomalaisille ammattikorkeakouluille, kommentoi Varmola.
Ensimmäiset ammattikorkeakoulut perustettiin vuonna 1969 Lyypekkiin, Kieliin ja Flensburgiin. Nykyisin Saksan korkeakouluopiskelijoista 35% on ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhteellinen osuus on kasvanut, mutta se on pienempi kuin Suomessa. Meillä joka toinen korkeakouluopiskelija on ammattikorkeakouluissa.
Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tulotaso on melkein sama kuin yliopisto-opiskelijoiden ja merkittävästi parempi kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla. Suomessa tilanne on samankaltainen.
Saksa on edennyt tutkimus- ja kehittämistoiminnassa suunnilleen samalla tavalla kuin Suomessa. Saksan ammattikorkeakoulut saivat mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1990-luvun alussa. Tällä vuosikymmenellä uutta on muun muassa Fraunhofer -säätiön tutkimusyksikköjen perustaminen ammattikorkeakouluihin.
Kysymys tohtoriopinnoista on ollut Saksassa esillä jo pitkään. Siinä edetään ilmeisesti osavaltiokohtaisin ratkaisuin. Fuldan ammattikorkeakoulu Hessenistä sai vuonna 2016 tohtorikoulutusoikeuden.
-Tuntemillani ammattikorkeakouluilla Baijerissa on yhteistyöjärjestelyjä yliopistojen kanssa. Tämä asia tuntui puhuttavan juhlaväkeä Lyypekissä varsin paljon, kertoo Varmola.
Saksan ammattikorkeakouluissa on ollut professuureja jo vuodesta 1973 lähtien.
-Huomioni Lyypekin seminaarissa oli, että professorit ovat ammattikorkeakoulujen sisällä vahva henkilöstöryhmä, ja heidän verkostonsa toimii koko Saksan alueella, Varmola kommentoi.
Kysymys ammattikorkeakoulujen nimien kehityksestä on kiinnostava. Baden-Württembergin osavaltio päätti vuonna 2005 että ammattikorkeakoulut voivat käyttää nimessään pelkästään käsitettä ´hochschule` eli korkeakoulu. Aiemmin ne tunnettin nimellä `fachhochschule´ eli ammattikorkeakoulu. Viime vuonna osa Bayerin osavaltion ammattikorkeakouluista sai oikeuden käyttää saksankielistä nimeä `Technische Universität`. Tämä kehitys muistuttaa Irlannissa tapahtunutta prosessia.
Saksan ammattikorkeakoulujen opetustarjonnan ydin on insinöörikoulutuksessa. Sitä täydentää monipuolinen liiketalouden koulutus, sosiaalialan koulutus ja kulttuurialan koulutus. Sairaanhoitajakoulutus on ammattikorkeakoulujen ulkopuolella toisin kuin Suomessa: hyvinvointialaan liittyviä ohjelmia on tällä vuosikymmenellä tullut vasta muutamiin ammattikorkeakouluihin
Ovatko Saksan ammattikorkeakoulut joustavia ja innovatiivisia? Tätä kysymystä sivusi paneelissa Sveitsin ammattikorkeakoulujen puheenjohtaja Crispino Bergamaschi.
-Bergamaschi epäili sitä. Samalla hän kertoi, että Sveitsin ammattikorkeakoulut ovat saaneet ulkoista rahoitusta 50 miljoonaa euroa myymällä jatkuvaa koulutusta, kommentoi Varmola.
Suomen ja Saksan ammattikorkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä.
-Niissä on monia partnereita Suomen ammattikorkeakouluille. Sen sijaan eurooppalaisessa vaikuttamisessa olisi voinut odottaa enemmän Saksan suunnasta. Ehkä rehtorienneuvostojen yhdistäminen on vienyt saksalaisilta kollegoilta parhaan terän vaikuttamisessa, pohtii Varmola taannoisesta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen yhdistymisestä.
