EU:n huippukokouksessa heinäkuussa päätettiin instituution tähän saakka suurimmasta yksittäisestä elpymisrahoituksesta, yhteensä 750 miljardista eurosta. Seuraavaksi Suomen täytyy tehdä erittäin nopeassa aikataulussa merkittäviä päätöksiä siitä, mihin yhteensä noin kolmen miljardin euron rahoitus kohdennetaan.
Kansallisen valmistelun keskiössä ovat olleet etenkin osaaminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, siirtymä kohti vähähiilisempää taloutta sekä työelämän digitalisoituminen. Lisäksi koronakriisin jälkimaininkina työnsä menettäneiden uudelleenkouluttautuminen on ollut vahvasti esillä.
Aiempiin elvytyspaketteihin verrattuna uusi linja keskittyy merkittävästi enemmän osaamiselvytykseen. Investoimalla koulutukseen ja kyvykkyyksiin vaikutetaan pitkällä aikavälillä tavoitteiden saavuttamiseen koko yhteiskunnassa. Suomi on aiemminkin noussut kehittyvästä taloudesta yhdeksi maailman onnistuneimmista yhteiskunnista juuri vahvan ja jatkuvasti kehittyvän osaamisen tukemana.
Aiempiin elvytyspaketteihin verrattuna uusi linja keskittyy merkittävästi enemmän osaamiselvytykseen.
Yleissuunta on selkeä; loppukädessä yksittäiset rahoituskohteet ratkaisevat, miten pitkäkestoiset vaikutukset elvytyksellä tulevat olemaan, ja pystymmekö kääntämään vaikean tilanteen kansainvälistä kilpailukykyämme edistäväksi toiminnaksi. Onnistuminen pohjautuu yhteistyöhön eri alojen organisaatioiden kesken.
Osaamisen hyödyntämisen ja soveltamisen ytimessä on työelämämme, joka tulee saada elvytyspakettiin aktiivisesti mukaan. Meidän tulee kansallisesti varmistaa, että kaikki yhteisiin tavoitteisiin tähtäävät työelämäorganisaatiot pääsevät mukaan hankkeisiin – kokoon, toimialaan ja sijaintipaikkaan katsomatta.
Vastaavasti julkishallinnon tulee pystyä toimimaan nopeasti ja tasapuolisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun prosessit ovat selkeitä, voi työelämä keskittyä rakentamaan juuri omasta toiminnastaan alansa globaalia menestystarinaa.
Osaamiselvytyksen kolmantena tukijalkana ovat maamme koulutus- ja kehitysorganisaatiot. Niiden roolina on tukea työelämän osaamissiirtymää tuottamalla uusia osaajia, auttamalla nykyisten työntekijöiden osaamisen päivittämistä ja synnyttämällä kokonaan uutta tietoa ja osaamista työelämän käytettäväksi.
Suomella on jo valmiiksi osaamisintensiivisenä kansakuntana hyvät mahdollisuudet saada aikaan vahvasti näiden kolmen tukijalan varassa toimiva osaamiselvytysmalli. Se vaatii kuitenkin merkittävää kansallista yksimielisyyttä sekä selkeää ja nopeaa päätöksentekoa niistä toimenpiteistä, joihin rahoitusta kohdennetaan.
Suomella on jo valmiiksi osaamisintensiivisenä kansakuntana hyvät mahdollisuudet saada aikaan vahvasti näiden kolmen tukijalan varassa toimiva osaamiselvytysmalli.
Elpymisrahastosta kohdennettujen yksittäisten panostusten tulee olla kooltaan riittävän suuria, jotta niillä olisi vaikutusta. Siksi hankekokonaisuudet kannattaa rakentaa vahvistamaan jo toimivia ekosysteemeitä. Varsinais-Suomessa sellaisia voisivat olla esimerkiksi merenkulun, digitaalisen tuotannon, ruoantuotannon, rakentamisen, tulevaisuuden energiamuotojen, kiertotalouden, mediateollisuuden sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen verkostot. Lisäksi Saaristomeren terveyteen liittyvä kokonaisuus sopisi erinomaisesti elvytysrahoituksen lippulaivoihin.
Kehitysverkostojen lisäksi elvytysrahoitusta olisi mahdollista kohdentaa väestön osaamistason nostoon ja osaamisen päivittämiseen. Maakuntamme korkeakouluihin on merkittävästi enemmän hakijoita kuin opiskelupaikkoja, joten näillä rahoituksilla voisimme edelleen parantaa nuorten mahdollisuuksia päästä luomaan itselleen tulevaisuutta juuri haluamallaan alalla.
Toinen merkittävä kohde osaamistason nostolle on koko työväestön jatkuva oppiminen. Työelämän murros edellyttää entistä korkeampaa osaamistasoa, joten jatkuvan oppimisen tarjontaa on lisättävä etenkin korkeakouluissa. Erityisesti on lisättävä työn ohessa suoritettavan koulutuksen tarjontaa ja helpotettava työttömien ja lomautettujen kouluttautumista.
Käyttämällä elpymisrahoitusta fiksusti meillä on mahdollisuus rakentaa maastamme koronaakin edeltänyttä aikaa vahvempi menestyjä kansainvälisissä vertailuissa. Se vaatii hyvää ja nopeaa yhteistyötä. Suomi on merkittävässä nivelvaiheessa, joten kääritään hihat ja rakennetaan yhdessä parempaa tulevaisuutta.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Turun Sanomissa 4.11.2020.
Niko Aaltonen
hallituksen puheenjohtaja
Turun ammattikorkeakoulu
Niina Ratilainen
hallituksen varapuheenjohtaja
Turun ammattikorkeakoulu
Vesa Taatila
rehtori-toimitusjohtaja
Turun ammattikorkeakoulu
