-Opiskelijoiden suhteen korkeakouluihin on jatkossa säilyttävä läpi työelämän, totesi pääministeri Juha Sipilä esitellessään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa eduskunnassa. Selonteon mukaan korkeakoululla voisi olla poikkeuksellinen mahdollisuus tavoittaa entiset opiskelijansa ja saada heidät päivittämään osaamistaan.
Tulevaisuusselonteon mukaan korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän opetusta myös niille, joilla jo on ammatti tai tutkinto. Tähän tarvitaan joustavia opintokokonaisuuksia, joihin kuuluu vain vähän läsnäoloa ja lähiopetusta.
Mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen paranevat, kun korkeakoulujen digitaalinen opetustarjonta paranee. Ammattikorkeakoulut ottivat pitkän askeleen tähän suuntaan, kun loppukesästä avattiin yhteinen digitaalinen CampusOnline.fi -opintotarjontaportaali.
Laaja korkeakouluverkko tukee jatkuvaa oppimista
Sipilän mukaan työpaikkojen ja oppilaitosten alueellista verkostoyhteistyötä tulee vahvistaa edelleen. Korkeakouluilla on myös avainasema alueellisten tarpeiden huomioimisessa.
Laajan korkeakouluverkon vuoksi työelämän on ollut mahdollista hyödyntää korkeakoulujen TKI-osaamista ja nuorten on ollut mahdollista hakeutua korkeakoulutukseen lähellä kotiseutuaan. Selonteon mukaan tämä on vahvistanut korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvo sekä osaavan työvoiman tarjontaa ja yritysten toimintaedellytyksiä eri puolella maata.
Korkeakouluverkon laajuus voi olla etu, kun korkeakoulutus laajenee jatkuvaan oppimiseen. Erityisesti työelämässä jo olevien perheellisten ihmisten kynnys lähteä täydentämään osaamista laskee. Tämä voi olla tärkeää, vaikka kasvava osa opinnoista hoidettaisiinkin jatkossa verkkoluentoina tai digitaalisissa oppimisympäristöissä, selonteossa todetaan.
Elinikäistä oppimista ja työuran aikaista osaamisen uudistamista on Suomessa kehitettävä kokonaisuutena, osaaminen on selonteon mukaan työn murroksen keskiössä. Muutokset työn kysynnässä ja osaajatarpeissa ovat nopeita, mikä haastaa
Sipilä muistutti, että ne valtiot menestyvät, jotka osaavat hyödyntää ihmisten osaamista mahdollisimman laajasti. Osaamisen karttuminen ja oppiminen on nähtävä myös yhteisöjen ja yritysten asiana. Siinä on huomioitava ihmisten erilaiset elämäntilanteet, työsuhteet ja koulutustarpeet.
Työn muutos aiheuttaa jännitteitä työn organisoimisen, työn sisältöjen, vaaditun osaamisen, toimeentulon ja työn merkityksen suhteen. Erityisesti teknologian kehitys muuttaa miten, missä ja millaista työtä teemme. Tätä muutosta ei pysäytetä, eikä sen tuomaan epävarmuuteen voi vastata pitämällä kiinni vanhoista rakenteista.
Ratkaisuissa korostuu jatkuva oppiminen ja toimeentulon murrokseen vastaaminen. Osaaminen ja motivaatio olisi nähtävä työkyvyn tärkeänä osa-alueena, samalla tavalla kuin terveys.
***
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on keskustelunavaus ratkaisujen löytämiseksi työn murroksen haasteisiin. Tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa on luettavissa täällä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161091
