Osaajapula ja yritysten kasvu tarvitsee nyt ammattikorkeakouluja

Suomessa on pula sekä tekijöistä että uusiutumiskyvystä. Ammattikorkeakoulujen rooli molempien osalta on kriittinen. Arenen uusi hallitus järjestäytyy tänään. Sen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella suomalaisia yrityksiä ja julkista sektoria tuottamalla niille tulevaisuuden osaajia sekä työelämäläheistä tutkimus- ja kehittämistyötä. 

Suomi kaipaa kipeästi keinoja, joilla samanaikaisesti vähennetään julkisia menoja ja vahvistetaan kilpailukykyä. Pulaa on erityisesti fiksummin tekemisestä. Esimerkiksi sairaanhoitajia Suomessa on asukasta kohden eniten EU-maista. Ammattikorkeakoulujen kehittämispotentiaali on käytetty aivan liian vähän esimerkiksi sote-sektorilla. 

Suomen kilpailukyky perustuu osaamiseen ja kasvuun. Tässä ammattikorkeakouluilla on alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä rooli. Niissä aloittaa joka vuosi jo yli 50 000 uutta opiskelijaa. Samoin niiden tutkimus- ja kehittämistyön luonne ja laajuus ovat edellytys alueiden elinvoimalle. Insinöörit, sairaanhoitajat, sosionomit, tradenomit, restonomit ja noin 28 000 joka vuosi valmistuvaa muuta osaajaa kehittävät suomalaista työelämää jatkuvasti. Koulutustasomme ei nouse ilman ammattikorkeakouluja.

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset kasvavat ja kehittyvät pitkälti ammattikorkeakoulujen varassa. Tämän vuoksi on äärimmäisen huolestuttavaa, että uudet satsaukset TKI-rahoitukseen ollaan sijoittamassa pitkälti vakiintuneita reittejä pitkin eikä uudistumiseen olla valmiita. Esimerkiksi tohtorikoulutuksen kehittämisessä tarvittaisiin nyt kipeästi ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä, jos uusien tohtoreiden halutaan todella edistävän yksityisen sektorin panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen, sanoo Arenen uusi puheenjohtaja Metropolian rehtori Riitta Konkola.  

Ammattikorkeakoulut ovat ainoa suomalaisen koulutusjärjestelmän osa, jolta on leikattu rahaa satoja miljoonia euroja viimeisen vuosikymmenen aikana. Muualla rahoitusta on lisätty. Kymmenessä vuodessa ammattikorkeakoulututkintojen hinta on lisääntyneen tehokkuuden ansiosta tippunut puoleen, ulkoista TKI-rahoituksen osuutta ne ovat nostaneet 50 prosenttia ja ulkomaisten opiskelijoiden määrä on noussut kolmanneksella vuodesta 2015.   

Ammattikorkeakoulut ovat osoittaneet kykynsä luoda nahkansa ja nousta tiukimmat eurooppalaiset kriteerit täyttäviksi korkeakouluiksi. Nyt tämän kehityksen merkitys on ymmärrettävä Suomessakin ja varmistettava niiden autonomia toimia ja kehittyä, painottaa Konkola.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun,...

Arenen hallitus perustaa tulevaisuusryhmän – ammattikorkeakoulut luovat huomisen kädenjäljen

Arenen uusi hallitus on koostanut huoneentaulunsa, jossa määritellään tärkeimmät...

AMK-päivät järjestetään Tampereella 17.–18.4.2024

Tervetuloa ammattikorkeakoulujen suurimpaan vuosittaiseen tapahtumaan! Valtakunnallisten AMK-päivien järjestäjinä ovat...

Osaajapula ja yritysten kasvu tarvitsee nyt ammattikorkeakouluja