Elinikäisen oppimisen rahavirroista yli 80 prosenttia oli julkista rahoitusta vuonna 2017, kertoo Sitran tuore raportti. Kokonaissummasta 16,6 miljardia euroa käytettiin koulutuksen rahoittamiseen ja 2,3 miljardia oppijoiden toimeentulon rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen osuuksista raportti tarjoaa suuntaa antavia lukuja.
Millä rahalla? -raportti tarjoaa ensimmäisen kerran kokonaiskuvan suomalaisen oppimisen ja koulutuksen rahoituksesta perustuen pääasiassa vuoden 2017 tilastotietoihin. Raportin julkaisu toimii lähtölaukauksena Sitran kolmivuotiselle, elinikäistä oppimista käsittelevälle Osaamisen aika –projektille.
Julkinen rahoitus keskittyy lapsiin ja nuoriin
Ammattikorkeakoulujen osuus oli vajaat 5 prosenttia eli 800 miljoonaa euroa julkisesta rahoituksesta
Yli puolet elinikäisen oppimisen julkisesta rahoituksesta meni lasten ja nuorten osaamispohjan rakentamiseen keskittyvään varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskouluun. Näiden yhteenlaskettu osuus oli 8 753 miljoonaa euroa.
Ammattikorkeakoulujen osuus oli vajaat 5 prosenttia eli 800 miljoonaa euroa julkisesta rahoituksesta.
Elinikäisen oppimisen julkinen rahoitus tuli kunnilta ja neljästä ministeriöstä. Näistä valtiovarainministeriön vastaa peruspalveluiden valtionosuudesta, jolla rahoitetaan mm. varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan rahoittaa ammatillisen ja lukiokoulutuksen, korkeakoulut ja opintotuen. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työvoimakoulutuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriö muista oppijoiden etuuksista.
Yksityisestä rahoituksesta vastaavat työnantajat ja oppijat itse
Suurimpia yksityisiä koulutukseen panostajia olivat työnantajat, joiden rahoitus keskittyy työntekijöiden työuran aikaisen oppimisen kustantamiseen. Raportin mukaan työnantajat käyttivät yhteensä miljardi euroa henkilöstökoulutukseen.
Seuraavaksi suurin panostajaryhmä olivat oppijat itse. Heidän osuutensa yksityisestä rahoituksesta oli yhteensä 463 miljoonaa euroa, josta 324 miljoonaa kohdistui aikuiskoulutukseen ilmoittautumis- ja osallistumismaksuina sekä materiaalikuluina.
Korkeakouluopiskelijoiden omarahoituksen määrä ei tutkimuksessa selvinnyt. Raportissa todetaan, että korkeakouluopiskelijat käyttivät rahaa pääasiassa materiaalikulujen ja pääsykoevalmennusten kustantamiseen.
Lisäksi työnantajat ja palkansaajat rahoittivat työttömyysvakuutuksen kautta työvoimakoulutuksen tai työttömien omaehtoisen koulutuksen aikana maksettavia työttömyysetuuksia sekä Koulutusrahaston maksamia aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä 147 miljoonalla eurolla.
Oppijoille toimeentuloa tarjoavat työnantajat, Kela ja säätiöt
Oppijoille on tarjolla heidän elämänvaiheestaan riippuen erilaisia julkisten ja yksityisten toimijoiden tarjoamia toimeentulon tukimuotoja.
Rahallisesti suurimpia tuen muotoja olivat työnantajien maksamat henkilöstökoulutus- ja oppisopimusajan palkat (arviolta 700 miljoonaa euroa), Kelan opintotuki (607 miljoonaa euroa) ja kolmannen sektorin säätiöiden apurahat (arviolta 248 miljoonaa euroa). Huomattavia ovat myös työttömyyskassojen maksama työttömyysetuus opiskelun aikana (190 miljoonaa euroa) ja Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki (188 miljoonaa euroa).
Raportin tarjoamat tiedot ammattikorkeakouluissa opiskelevien tuista ovat hajanaisia. Tilastojen perusteella opintotuen piiriin kuului noin 90 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa, ja säätiöiden arvioitiin panostavan ammattikorkeakoulussa opiskeleviin 11,7 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi peräti 38 prosenttia aikuiskoulutustuen saajista opiskeli ammattikorkeakouluissa.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kansallinen tulevaisuustalo, jonka tehtävänä on luoda edellytyksiä suomalaisen yhteiskunnan uudistumiselle. Millä rahalla? Katsaus elinikäisen oppimisen rahoitusvirtoihin –raportin voi lukea tästä.