Onko korkeakoulutuksen duaalimalli keinotekoinen?

Ammatillisen korkeakoulutuksen tehtävänä on kouluttaa ihmisiä ammattiin, mutta myös yliopistoista valmistuneet toimivat ammateissa. Tämän rinnalla yliopistot kouluttavat tutkijoita, joka sekin on ammatti. Sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot kouluttavat ihmisiä työelämään. Onko korkeakoulutuksen duaalimalli siis keinotekoinen? Joskus kuulee esitettävän tämän kysymyksen. Se on tärkeä kysymys, jonka voisi esittää useamminkin.

Vastaukseksi eivät riitä erilaiset oppimissisällöt. On ymmärrettävä ammattikorkeakoulujen tutkimusorientaation erilaisuus verrattuna yliopistoihin. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on palvella soveltavalla tutkimuksella työelämää ja sen kehitystä toisin kuin yliopistojen, joilla on tärkeä tehtävä kouluttaa uusi akateeminen tutkijasukupolvi. Yliopistojen tehtävänä on mielestäni keskittyä tieteellisten läpimurtojen tekemiseen perustutkimuksessa. Duaalimalli on tältä osin selkeä.

Ammattikorkeakouluille asetettu aluekehitystehtävä on ollut merkittävä yhteiskunnallinen ratkaisu, jonka niin duaalimalli teki luontevaksi. Sittemmin oli yhteiskunnalta nerokasta osoittaa ammattikorkeakouluille tehtäväksi myös innovaatiotoiminta, joka perustuu soveltuvaan tutkimukseen ja työelämän kehittämiseen. Sekin on duaalimallissa erittäin luonteva tehtävä juuri ammattikorkeakouluille.

Suomalainen malli on kiistatta toiminut varsin hyvin ja maailmalla ollaan peräti kateellisia siitä, miten korkeakoulut on systemaattisesti kytketty osaksi aluekehitystä, missä duaalimalli on tukenut työnjaon terävöittämistä korkeakoulusektorilla. Suomalaisten korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikutus ei jää siksi vain puheiden tasolle.  Vaikka maamme on harvaan asuttu ja pitkä, on laajalla korkeakouluverkolla ja duaalimallilla onnistuttu mahdollistamaan alueiden kehittyminen koko maassa.

Keskustelussa painotetaan, että ammattikorkeakoulut palvelevat työelämää ja aluetta. Eikö yliopistot sitten palvele työelämää ja aluetta? Kyllä ne palvelevat. Ne molemmat palvelevat. Joku voisi ajatella, että ymmärrän koko ajan vain vähemmän, miksi duaalimallia tarvitaan. Mistä se erilaisuus syntyy, jos ei synny selkeästi tästäkään?

Joskus kuulee argumentoitavan, että yli puolet korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista työskentelevät opintojen ohessa, erityisesti nostaakseen elintasoaan ja rahoittaakseen opintojaan. Niin työskentelevät. Eikö tässä jo synny riittävästi työelämäosaamista yliopistossa, mitä ammateissa tarvitaan? Mielestäni ei synny.

Olen itse opiskellut kolmessa suomalaisessa yliopistossa (Vaasa, Helsinki ja Tampere) ja saanut niissä kaikissa erinomaista opetusta. Sen on selkeästi tunnistanut tasoltaan ja vaatimuksiltaan akateemiseksi yliopisto-opetukseksi. Oppimastani on ollut valtavasti hyötyä työelämässä, niissä ammateissa, joissa olen toiminut. Olen suorittanut akateemiset tutkintoni työn ohessa ja opiskelu on ollut myös vastapainoa työlle, jolloin työ ja opiskelu ovat jatkuvasti täydentäneet toisiaan. Näin on varmasti myös ammatillisessa korkeakoulutuksessa, vaikka siitä minulla omakohtaista kokemusta on vain opettajana.

Mikä sitten on erilaista ammatillisessa korkeakouluopetuksessa verrattuna yliopisto-opetukseen? Ja mikä eron saa aikaan? Keskeisin ero on pedagogiikassa. Ammattikorkeakoulupedagogiikka nojautuu työelämätarpeisiin ja koulutuksen autenttisuuteen yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun opetuksessa on tutkimuksellinen ote. Samalla oppimisprosessi on kytketty tiiviisti korkeakoulun työelämäkumppanuuksiin ja soveltavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Ammattikorkeakoulujen pedagogiikka on avainasemassa uniikin osaamisen syntymisessä

Lähtökohtaisesti kaikessa ammattikorkeakouluopetuksessa halutaan nojautua työelämän kehittämiseen yhdessä työelämän kanssa niin, että opiskelija ja ammatillisen osaamisen kehittyminen on keskiössä. Yhteistyö ei rajoitu siten vain kilpaillulla ulkoisella rahoituksella toteutettuihin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Työelämäintegraatiota tavoitellaan kaikessa oppimisessa. Laurea-ammattikorkeakoulussa vuosituhannen alussa syntynyt Learning by Developing –toimintamalli (LbD) auttoi jäsentämään tätä ammatillisen korkeakoulutuksen oppimistoimintaa, joka tapahtuu yhdessä kehittämällä.  Ammattikorkeakoulujen työelämään integroituva kehittämispohjainen oppiminen ei ole siten yksin opiskelijan vastuulla vaan ammattikorkeakoulun pedagogiikka kytkee opiskelijan oppimisprosessin yhteen työelämän kehittämisen kanssa siten, että opettajat ohjaajina ja työelämän asiantuntijat kehittävät ja myös oppivat yhdessä opiskelijan kanssa.

Ammattikorkeakoulupedagogiikan toimivuuden kannalta on avainasemassa korkeakoulun työelämäintegraation korkea taso, mikä edellyttää vahvoja kumppanuuksia niin yritysten kuin muiden yhteisöjen, kolmannen sektorin ja alueen kanssa. Silloin ammattikorkeakoulussa syntyy uniikkia osaamista, jonka syntymisessä on avainasemassa ammattikorkeakoulupedagogiikka. Sitä on tarpeen vaalia ja jatkuvasti yhdessä kehittää. Se on ammattikorkeakoulujen arvokas tehtävämme duaalimallissa. Mielestäni korkeakoulujärjestelmämme duaalimalli ei ole keinotekoinen vaan juuri sen ansiosta syntyy uniikkia osaamista, myös sen toisella laidalla, kun ammattikorkeakouluissa koulutamme ihmisiä työelämään.

Jouni Koski
toimitusjohtaja, rehtori
Laurea-ammattikorkeakoulu

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Onko korkeakoulutuksen duaalimalli keinotekoinen?