Tänään tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) määrittelee sen, mitä Suomessa tapahtuu huomenna. Kun yritys kehittää uuden tuotteen ja tekee sen pohjalta uusia investointeja, on taustalla TKI. Kun kunta tai valtio rakentaa uudenlaisen palvelumallin, on taustalla TKI. Ja kun Suomeen rakennetaan uusi akkuklusteri kaikkine tarvittavine toimijoineen, on taustalla tolkuttoman paljon TKI:ta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta rakentaa meidän kaikkien tulevaisuuden.
Suomessa tehdään joka päivä uskomaton määrä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Vaikka tuotekehityspanostuksemme suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat laskeneet viime vuosikymmenellä, olemme edelleen globaalissa vertailussa korkean TKI-työn kansakunta. Maamme korkeakoulujen TKI-aktiivisuus on huippuluokkaa, mutta vain mikroskooppisen pieni osa tuloksistamme nousee esille medioissa, vaikka kiinnostavia kokonaisuuksia varmasti löytyisi merkittävästi enemmän. Jos ei haasteena ole sisältö, voisiko se liittyä siihen, miten toiminnasta kerromme?
Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) esitellään usein kumppaneitamme kiinnostamattomista näkökulmista. Lukijan täytyy olla aika sisällä systeemissä, jotta lakisääteisyys, ulkoisen rahoituksen kasvuprosentti ja ESR/EAKR/SA/BF/Horisontti-slangi jaksaisi herättää intoa seuraavan kappaleen lukemiseen.
Yritykset ovat parempia kertomaan TKI-työnsä saavutuksista. Tätä tekstiä kirjoitettaessa YLE:n uutisvirrasta löytyy esimerkiksi uutiset suomalaisten startuppien keräämästä miljardirahoituksesta, Vaasan akkutehtaan työllistämisvaikutuksista Harjavallassa sekä Citec Oy:n palkkaustarpeista liiketoiminnan laajentuessa. Kaikki nuo ja monet muut uutiset kertovat siitä, miten yritysten tekemä TKI-työ vaikuttaa niiden ja lähiseutujen kehitykseen.
Korkeakoulujen olisi edelleen mahdollista ottaa yrityskentältä oppia parantaakseen viestintäänsä TKI-työstä. Ne asiat, mitkä näyttäisivät eniten synnyttävän mielenkiintoa medioissa ja niiden kautta suuressa yleisössä, ovat vaikuttavat tulokset ja tekijät niiden takana – tarinat, joista ihmiset voivat jutella kahvipöydässä. Oltiin sitten menossa Marsiin asumaan, Afrikkaan tuottamaan puhdasta vettä tai maakunnalliseen sote-palvelujärjestelmään, konkreettiset toimenpiteet ja tapahtuneet muutokset herättävät tunteita ja usein hyvinkin monipuolista jatkokeskustelua. Keskustelu tuottaa edelleen uusia kehitysideoita ja –mahdollisuuksia, mitkä toimivat syötteinä seuraaville kehitysaskeleille.
Uskon, että korkeakouluissa tehdään päivittäin sellaisia tuloksia, jotka herättäisivät laajaa mielenkiintoa ympäristössämme. Tuomalla ne esille vaikuttavuuden kautta, meidän olisi mahdollista päästä paremmin julkisuuteen ja samalla toteuttaa kansallista sivistystehtäväämme. Kääntämällä hankeviestinnän vaikuttavuusviestinnäksi voisimme sekä osoittaa niitä tapoja, joilla yhteisillä verovaroilla maatamme kehitämme, että innostaa myös muita toimijoita omien toimintatapojensa jatkuvaan kehittämiseen.
Vesa Taatila
Rehtori, TKI-valiokunnan puheenjohtaja
Turun ammattikorkeakoulu, Arene
