Olen kuullut lyhyen ajan sisällä useamman kerran, että ammattikorkeakoulut ovat aikuiskouluttajia. Suomessa on tehty useita koulutuspoliittisia ratkaisuja, jotka tällä hetkellä pitkittävät korkeakoulutukseen siirtymistä, ja erityisesti ammattikorkeakouluissa. Ei ole kansantaloudellisesti järkevää ja yksilölle kohtuullista tehdä tämän vuoksi myöhemmin aloitetuista opinnoista vaikeaa tai jopa mahdotonta?   

Miten julkisella rahalla tehtyä aikuiskoulutusta pitäisi arvottaa? Olennaista on, nostaako koulutus työllisyyttä ja koulutustasoa. Eli tuottaako koulutus sitä osaamista, mitä työmarkkinat näyttävät tarvitsevan.  

Muutama fakta ammattikorkeakoulujen näkökulmasta:

1. Vuonna 2024 AMK-tutkintokoulutuksessa aloittaneiden uusien opiskelijoiden mediaani-ikä oli 25 vuotta.
2. AMK-tutkintokoulutuspaikan vuonna 2024 vastaanottaneista ensikertaisia hakijoita oli 75 prosenttia eli he ovat opiskelijoita, jotka nostavat koulutustasoaan ja suorittavat ensimmäistä korkeakoulututkintoaan.
3. Ammattikorkeakouluissa on myös paljon aloja, joille tyypillisesti tulevat alanvaihtajat. Tämä on toivottavaa erityisesti silloin, kun koulutus kohdistuu työvoimapula-alalle tai työt näyttävät olevan vähissä alkuperäisellä alalla.
4. Yli puolet ammattikorkeakouluista aloittavista tulee ammatillisen väylää pitkin eli heillä on taustallaan ammatillinen koulutus. He tulevat opiskelemaan pääsääntöisesti oltuaan työelämässä jo useamman vuoden. Tällä kombolla he ovat erittäin haluttua työvoimaa, ja usein todella motivoituneita opiskelijoita.
5. Nyt aloitus ammattikorkeakouluissa lykkääntyy liian monella liian monta vuotta. Ensikertalaisuuskiintiö nostaa opintojen aloittamisikää. Moni kokeilee pääsyä yliopistoon. Aiemmin tällainen opiskelija olisi onneaan kokeillessaan ehtinyt parissa vuodessa tekemään tutkinnon lähes valmiiksi. Tässä kohtaa tutkinto on ollut helppo päättää tehdä loppuun.  

Lisäksi pari koulutuspoliittista ajatusta:

1. Syy, miksi haluamme korkeasti kouluttaa nykyistä suuremman osuuden ikäluokasta on selvä: heidän työllisyytensä ja tuottavuutensa on parempaa. Haluamme Suomeen korkean jalostusarvon työpaikkoja, ja sellaisia investointeja vetää puoleensa osaava työvoima.
2. On totta, jos valmistumisikä venyy OECD-mittauspisteen (25-34 vuotta) yli ei valmistunut enää kaunista juuri tätä koulutustasotilastoa. Tästä huolimatta esimerkiksi 35 vuotta täyttäneellä valmistuneella on yli 30 vuotta työuraa jäljellä! Eli aikaa olla tuottavampi, ja todennäköisemmin työllinen. Tämä ei todentotta ole tilastollisesti ja kansantaloudellisesti yhdentekevää. Puhumattakaan inhimillisistä ulottuvuuksista, sekä välillisistä vaikutuksista esimerkiksi perheellistymiseen tai kyvykkyyteen muuttaa työn perässä.
3. Merkittävin nykytilan taustalla oleva koulutuspoliittinen linjaus on ollut suunnata puolet ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen. Sitä on työelämäjärjestöjen vaatimuksesta kehitetty jatkuvasti enemmän työpaikalla tapahtuvaksi, ja vähemmän yleisiä valmiuksia antavaksi.  Työllisyys on koulutustarpeen vaatimuksista huolimatta pysynyt niin kutsutusti maltillisena. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2017–2022   oli 67 prosenttia ja vertailun vuoksi AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta vastaava luku oli 86 prosenttia.

Ida Mielityinen
toiminnanjohtaja
Arene ry