Mervi Vidgrén: Osaaminen vaatii satsauksia huonoinakin aikoina

Korkeakoulut ovat koronaelvytyksessä vahvasti mukana, kun tavoitteina on kilpailukyvyn parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen. Osaamiseen, innovaatioihin ja tuottavuuteen panostaminen edellyttää samalla ennakoitavia voimavaroja korkeakoulutukseen, esitti Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén puheenvuorossaan korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 27.11.2020.

-Uusien opiskelijoiden määrä lisääntyi ammattikorkeakouluissa 13 prosenttia viime vuodesta. Meillä on sisällä historiallinen määrä opiskelijoita samaan aikaan kun elämme varsin poikkeuksellisia aikoja, Tunnistamme tarpeen koulutuksen pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseen, jotta vuoteen 2030 mennessä korkeakoulujen tutkintomäärät kasvavat merkittävästi. Samalla jatkuvan oppimisen kokonaisuus vaatii panostuksia, Vidgrén arvioi ammattikorkeakoulujen taloustilannetta.

Osaamisen ennakointifoorumi tarkastelee osaamis- ja työvoimatarvetta vuoteen 2035 asti. Foorumin mukaan jokaisella koulutusasteella tarvitaan enemmän osaajia kuin mitkä koulutusmäärät tällä hetkellä ovat. Samaan aikaan ennakoinnissa tunnistetaan osaamisrakenteen muutos: suurin lisäystarve on ammattikorkeakouluosaajille.  Suomen työelämä tarvitsee myös koulutusperäistä maahanmuuttoa eri puolelle Suomea.  

Koulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä

Korona-ajalla on suuri vaikutus julkistalouteen. Sitä arvioidessaan Vidgrén muistutti ammattikorkeakoulujen 25-vuotisesta historiasta, johon on kuulunut nousu- ja laskukausia. 

– Laskukausina koulutuksesta on leikattu mm. aloituspaikkoja, joiden vaikutukset ovat näkyneet myöhemmin osaajapulana, Vidgrén varoittaa lyhytnäköisestä koulutuksesta säästämisestä.

Samalla hän muistuttaa ammattikorkeakoulutuksen pitkistä juurista. Vidgrénin oman Savonia ammattikorkeakoulun historia ulottuu maaseutuelinkeinojen, muotoilun, tekniikan ja terveysalan koulutuksissa 130 vuoden taakse. 

-Kun Suomea rakennettiin nälkävuosien jälkeen, panostettiin osaamiseen. Historian valossa se on ollut oikea ratka. Huonoinakin aikoina tarvitaan satsauksia tulevaisuuteen, kun rakennetaan vahvan osaamisen Suomea.

Puheenvuorossaan Mervi Vidgrén muistutti, että Suomi käyttää korkeakoulutukseen vähemmän rahaa opiskelija kohti kuin muut Pohjoismaihin, Itävalta tai Alankomaat. Samaan aikaan korkeakoulujen tehtävät ovat laajenemassa mm. jatkuvassa oppimisessa.

-Jatkuvassa oppimisessa keskeisenä asiana on työssä olevan väestön osaamisen kehittämisen.  Nyt jatkuvan oppimisen rahoitus on sisällytetty nykyiseen rahoituskehykseen ja tilanne on kestämätön.  Jatkuva oppiminen vaatii kysyntälähtöistä opetustarjontaa ja osa koulutuksesta on myös puhdasta liiketoimintakoulutusta, jota pitäisi kasvattaa. 

TKI-toimintaa yrittäjyyden tueksi

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta palvelee suoraan yrityksiä. Usein pk-yrityksillä ei ole käytössä omaa tutkimusinfraa, mihin yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tuo ratkaisun. Myös aloittaville yrityksille ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöt ovat oleellisen tärkeitä.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ja TKI-tiekartassa ala- ja aluekohtaiset osaamisen ekosysteemit ovat keskiössä. 

-Ammattikorkeakoulut ovat ekosysteemeissä vahva liima, sillä olemme vahva toimija nimenomaan yrityspinnassa olevassa TKI-toiminnassa ja siksi siihen tarvittaisiin eri toimenpiteisiin liittyviä rahoitusinstrumentteja.  Suomen Akatemia tunnistaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tärkeyden, mutta ikävä kyllä Akatemian rahoituskriteerit ovat ammattikorkeakouluille hyvin hankalia, Vidgrén kuvaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoituspohjaa. 

Puheenvuoronsa lopuksi Mervi Vidgrén viittasi tiedeministeri Annika Saarikon puheenvuoroon korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa. Ministeri Saarikko kannusti korkeakouluja katsomaan sumusta valoon. 

-Tämä oli hyvä viesti koko korkeakouluyhteisölle. Murroksessa oleva työelämä haluaa hyvinvoivia opiskelijoita, mutta tärkeää on tunnistaa myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön jaksaminen. Korkeakouluvision mukaan korkeakouluista halutaan Suomen parhaita työpaikkoja.  Nämä ovat tärkeitä teemoja, sillä osaamisen kärkimaa kantaa huolta keskeisistä toimijoistaan.  

Arenen puheenjohtaja rehtori Vidgrén piti korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 28.11 kommenttipuheenvuoron kansliapäällikkö Anita Lehikoisen esitykseen.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Mervi Vidgrén: Osaaminen vaatii satsauksia huonoinakin aikoina