Tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla on kantaväestöä enemmän haasteita löytää koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä Suomessa. Miten voimme edistää ja tukea heidän työllistymistään parhaiten alumnitoiminnan avulla?
Korkeakoulut ovat merkittävässä asemassa kansainvälisten osaajien integraatiossa korkeakouluihin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia työllistyy suomalaisille työmarkkinoille. Koulutuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Suomen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehittyminen edellyttää, että osaamistaso nousee ja erityisesti huippuosaaminen vahvistuu.
Mentoroinnilla motivaatiota ja toivoa tulevaisuuteen
Monet korkeakoulut järjestävät mentorointia yhdessä alumnitoiminnan kanssa. Mentoroinnin avulla voimme auttaa etenkin kansainvälisiä opiskelijoita löytämään helpotusta urasuunnittelun haasteisiin. Mentorit, jotka yleensä ovat korkeakoulujen alumneja, voivat luoda opiskelijoille toivoa, motivoida heitä ja vahvistaa heidän osaamistaan verkostojensa ja urapolkuesimerkkiensä avulla. Mentoroinnissa osallistujalla on mahdollisuus törmäytyä suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, saada vertaistukea, pohtia unelma-ammattiaan ja reflektoida osaamistaan.
Kokemuksemme mukaan mentorointi on ollut yksi parhaista keinoista integroitua suomalaiseen työelämään. Mentorointiohjelmiin osallistuneet opiskelijat ovat saaneet elämänkestäviä verkostoja ja uskoa tulevaisuuteensa. Lisäksi he ovat oppineet sanoittamaan osaamistaan ja löytäneet verkostoja uudesta kotimaastaan. Mentorina toimineet alumnit ovat taas puolestaan huomanneet, miten he ovat kuuntelemalla ja olemalla läsnä oppineet myös itsestään uutta – peilaten omien kokemusten kautta toisen haasteita.
Mentorointi ei tarjoa pikavoittoja
Mentoroinnin opit ja hyödyt voivat kantaa hedelmää pitkänkin ajan jälkeen. Opiskeluaikana saatu urasuunnittelun ohjaus ei välttämättä tarjoa nopeita ratkaisuja, mutta myöhemmin valmistumisen jälkeen opiskelijalla on paremmat valmiudet siirtyä työelämään.
Vuosittain toteutettavassa uraseurantakyselyssä kerätään tietoa, millaista osaamista työssä vaaditaan ja millä tavalla tutkinto on pystynyt tähän vastaamaan. Myös mentorit pystyvät jo opiskeluaikana välittämään tätä tietoa opiskelijoille ja tukemaan heidän osaamisensa kehittymistä, mikä parantaa heidän valmiuksiaan työelämää varten.
Ja kaikkea tätä voidaan tehdä yhdessä ilman korkeakoulurajoja. Turun ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu miettivät myös yhteisiä tapoja lisätä tätä verkostoitumista, yhdistää osaajia mentoroinnin ääreen ja omalta osaltaan vahvistaa kansainvälisten osaajien integroitumista Suomeen ja työmarkkinoille.
Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2021. Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä. Saatavilla verkossa https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. 3.3. Korkeakoulut. Saatavilla verkossa https://okm.fi/koulutusselonteko/korkeakoulut
Kirjoittajat:
Eva Loippo-Sännälä, suhdepäällikkö, alumnipalvelut, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Janna Peltola, alumnikoordinaattori, kumppanuudet ja kehittäminen, Turun ammattikorkeakoulu
