Lukukausimaksua maksavista opiskelijoista yli puolet opiskeli ammattikorkeakouluissa vuonna 2019, joissa suosituin koulutus oli tradenomi AMK. Ammattikorkeakouluissa maksullinen koulutus keskittyy muutenkin AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin, kun yliopistoissa valtaosa lukukausimaksuista tulee maisteriopinnoista. Vuonna 2019 korkeakouluissa oli 4631 opiskelijaa, joilla oli velvollisuus maksaa lukukausimaksu. Heitä on alle kaksi prosenttia kaikista tutkinto-opiskelijoista.
Ammattikorkeakoulujen 2349 lukukausimaksuun velvollisesta opiskelijasta alle sata suoritti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Yliopistoissa tilanne on päin vastainen, sillä siellä maksuvelvollisista opiskelijoista 92 prosenttia suoritti ylempää korkeakoulututkintoa.
-Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pääsyvaatimuksena oleva kahden vuoden työkokemus on selkeä haitta koulutusviennille, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen päivittyivät tällä viikolla tiedot lukukausimaksuja maksavien EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määristä vuonna 2019. Lukukausimaksut tulivat käyttöön korkeakouluissa syksyllä 2017 ja niitä voidaan periä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta
Korkeakoulujen välillä on merkittäviä eroja opiskelijamäärissä
Korkeakoulujen välillä on merkittäviä eroja lukukausivelvollisten määrässä. Opiskelijamäärät vaihtelevat useista sadoista muutamiin kymmeniin lukukausimaksuja maksaviin opiskelijoihin. Eniten lukukausivelvollisia on Aalto-yliopistossa, jossa opiskelijoita on yli 800. Ammattikorkeakouluista suurimmat opiskelijamäärät olivat LAB-ammattikorkeakoulussa, Centria-ammattikorkeakoulussa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa.
– Pitkäjänteinen työ kansainvälistymisen eteen näkyy nyt tuloksissa. Yritysten näkyvä mukanaolo kansainvälisyyden edistämisessä aina harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen aktiivisessa tarjoamisesta vaativiin TKI-hankkeisiin on ratkaisevan tärkeää. Kasvu ja kansainvälisyys on osa organisaation ja sitä kautta kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten perustoimintaa, toteaa LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.
Kilpeläisen mukaan kansainvälisyys on ollut LABin edeltäjien Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen painopisteinä jo pidemmän aikaa. Nyt osana LUT-konsernia kansainvälisyyden painoarvo on kasvanut entistä suurempaan rooliin LABissa.
Liiketalous ja tekniikka suurimmat alat
Eniten lukuvuosimaksuja maksavia opiskelijoista oli ammattikorkeakouluissa liiketalouden eli tradenomin koulutusohjelmissa. Myös tekniikan, ICT-alan ja restonomien koulutusohjelmissa lukukausimaksuvelvollisten määrä on suuri. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalalla lukukausimaksua maksavien opiskelijoiden määrä on edelleen suhteellisen pieni, vaikka se on ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärältään suurin ala.
Yliopistoissa suurimmat opiskelijamäärät ovat tekniikan ja ICT-alan tutkintokoulutuksissa.
Korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille stipendejä
Korkeakouluilla on käytössä erilaisia stipendijärjestelmiä, joilla tuetaan lukukausimaksuja maksavia opiskelijoita.
–Ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille stipendejä esimerkiksi opintomenestyksen ja opintojen etenemisen perusteella. Useat ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön myös suomen kielen osaamiseen perustuvat stipendit, Lempinen kertoo.
Hitaat lupaprosessit maahantulon esteenä
Ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantulon ja rekrytoinnin esteenä ovat hitaat viisumi- ja oleskelulupaprosessit. Lähetystöissä tapahtuva hakijan tunnistautuminen sekä Maahanmuuttoviraston pitkät oleskelulupien käsittelyajat ovat johtaneet opintojen aloittamisen viivästymiseen monen opiskelijan kohdalla. Lukukausimaksuja on jopa jouduttu palauttamaan lupaprosessien pitkittymisen vuoksi.
–Koronavirus tulee tänä vuonna vaikuttamaan merkittävästi ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuteen aloittaa opintojaan Suomessa. Maahantulon rajoitusten ja oleskelulupaprosessien keskeyttämisen vuoksi uudet kansainväliset opiskelijat joutuvat syksyllä aloittamaan opintonsa etäopetuksessa, toteaa Lempinen.