Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on erityisen tukala, sillä niiden rahoitusta on leikattu rajusti jo aiemmin. Reaalinen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2011 yli 200 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Ammattikorkeakoulujen tehtävä korkeakoulutuksessa on erityinen monella tapaa, ja kattava ennakointitieto kertoo niiden tuottaman osaamisen olevan tulevaisuudessa erityisen haluttua. Ammattikorkeakouluille on sälytetty koulutustason nostossa vaativin rooli sekä määrällisesti että opiskelijajoukon heterogeenisyyden kautta. Uusista korkeakouluopiskelijoista jo 2/3 aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa. Leikkauksista huolimatta ammattikorkeakouluista valmistuu lähes kaksinkertainen määrä osaajia vuosittain yliopistoihin verrattuna.
Vuoden 2025 kehysriihi lähestyy. Petteri Orpon hallitus on kuvannut puoliväliriihtä kasvuriiheksi, jossa hallituksen tavoitteena on löytää eväitä Suomen kasvun vahvistamiseksi. Lähestulkoon kaikki tahot yhteiskunnassa ovat nimenneet osaajapulan keskeiseksi kasvun esteeksi ja koulutustason noston ratkaisuksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat täysin ratkaisevassa asemassa myös uusien T&K-panosten vaikuttavuuden saavuttamisessa.
Julkisen talouden heikko tilanne sekä aiemmin sovitut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalle sovitut leikkaukset pelottavat myös korkeakoulukenttää. Esimerkiksi indeksin puolittainen jäädyttäminen sopimuskaudeksi 2025–2028 tarkoittaisi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen reaalisen tason laskua noin 40 miljoonalla eurolla.
Hallitus on jo leikannut ammattikorkeakoulujen rahoitusta tällä hallituskaudella
– Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on tällä hallituskaudella leikattu jo hallitusohjelmassa tehtyjen päätösten perusteella. Lisääntyneet tavoitteet ja opiskelijamäärien kasvu huomioiden ovat leikkaukset paljon euromääräänsä suurempia, toteaa Arenen puheenjohtaja ja Metropolian rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola.
Aiemmin tällä hallituskaudella tehtyjen päätösten perusteella ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus tulee laskemaan vuoteen 2028 mennessä yhteensä yli 32 miljoonalla eurolla, joka vastaa noin 1 700 tutkinnon vuosittaista rahoitusta.
Hallitus leikkasi ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta muun muassa vedoten hallituskauden aikana mahdollistettaviin uusiin rahoituslähteisiin eli EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin ja avoimen korkeakoulujen maksujen korottamisella. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulujen rahoitusta leikattiin pysyvästi 12 miljoonalla eurolla vedoten sote-alan harjoittelukorvausten siirtoon sosiaali- ja terveysministeriön kehykseen. Muilla koulutusmuodoilla vastaava valtion rahoitus harjoittelukorvauksiin ei ole leikannut perusrahoitusta.
– Lisäleikkausten kohdentaminen ammattikorkeakoulutukseen tilanteessa, jossa rahoituspohja pienenee ja tutkintotavoitteita kasvatetaan entisestään, olisi kohtalokasta koulutuksen laadulle, toteaa Konkola.
