Ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on työelämän kehittäminen. Niiden soveltava tutkimus vaikuttaa koulutukseen ja vastaa toimintaympäristön haasteisiin. Toiminnan pitää lainkin mukaan olla elinkeinorakennetta uudistavaa. Näiden tehtävien myötä ammattikorkeakoulut ovat korkean osaamisen ja koetellun tiedon taloja, jotka käytännönläheisesti ratkaisevat yhteiskunnan ja työelämän ongelmia. Juuri nyt monet ongelmat ovat kaatumassa päälle. Tarvitaan nopeaa reagointia.
Seurauksiltaan ilmastonmuutos on haaste ylitse muiden. Tosiasia on, että parhaimmillaankin pystymme vain hidastamaan ilmaston lämpenemistä ja sen aiheuttamia, alueittain vaihtelevia haasteita. On sopeuduttava tässä ja nyt. Tarvitaan sään ääri-ilmiöiden haittojen minimointia, tehokkaita viilennysjärjestelmiä, kestäviä energiaratkaisuja, vesiosaamista, ruokatuotannon tarkastelua ja uusiin olosuhteisiin ideaalisia infrastruktuuriratkaisuja. Tarvitaan juuri sellaista osaamista, jota on ammattikorkeakouluissa.
Suomen väestökehityksessä ikääntyminen on suurin muutoksen ajuri. Kuluvan vuoden tammikuusta heinäkuuhun Suomessa kuoli lähes 36 000 ihmistä ja syntyi runsaat 26 000. Tämä todellisuus on alkanut kasvavasti näkyä puutteena työntekijöistä. Itse asiassa koko maailma ikääntyy. Nuori ja kasvava väestö on viime kädessä dynaamisen yhteiskunnan tae. Nuorta väestöä löytyy erityisesti Afrikasta ja Intiasta. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet vakavasti tarpeen saada koulutettavaksi työvoimaa juuri sieltä, mistä nuorta väestöä liikenee. Samaan aikaan laitetaan merkittäviä panoksia palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Ilman maahanmuuttoa ja kustannustehokkaita malleja on mahdotonta tarjota esimerkiksi riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Koronavirus laittoi maailman pariksi vuodeksi polvilleen. Kulkutauteja on historiassa riittänyt. Usein ne ovat myös olleet muutoksen airuita. Niin nytkin. 2020-luvun alun pandemia ajoittui globalisaation, digitalisaation ja ympäristötietoisuuden maailmaan. Hetkeksi ihmisten ja tavaroiden liikkuminen pysähtyi, ja tilanne sysäsi liikkeelle kauaskantoisia muutoksia. Koulutuksen toteuttamisen tavat, työ- ja oppimisympäristöjen uusi mallintaminen sekä työn johtamisen ja tekemisen muutokset uudistavat ammattikorkeakouluja vuorovaikutuksessa työelämän kanssa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki viimeistään näkyväksi sen, ettei Putinin Venäjä kunnioita kansainvälistä oikeutta ja kansojen itsenäisyyttä. Blokkien, sulkeutuvien rajojen ja eurooppalaisen sodan maailmassa myös suomalaiset korkeakoulut joutuvat pohtimaan asemaansa ja toimintaansa. Turvallisuus on korostunut, ja erityisesti esillä on ollut kyberturvallisuus. Digitaalisen maailman järjestelmät, tietoaineistot ja palveluprosessit pyörittävät maailmaa. Sekä julkisissa palveluissa että liiketoiminnassa on noussut keskeiseksi kyky suojautua niihin kohdistuvilta uhilta. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa keskeinen kyberturvallisuuden vahvuusala on saanut konkreettisen muodon maailmanluokan harjoitteluympäristönä.
Muutokset kasaantuvat. Kaiken summana pandemiasta hädin tuskin toipunut talous muuttui radikaalisti totutusta. Kouriintuntuvasti tämä näkyy energian ja elintarvikkeiden hintojen nopeana nousuna. Tuotanto, palvelut ja liiketoimintaosaaminen joudutaan tarkastelemaan tätä taloutta vasten. Samaan aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa muutosta aiheuttavat vuosikymmeniin suurimmat rakenteelliset ratkaisut: hyvinvointialueiden luominen sosiaali- ja terveyspalvelujen hallitsemiseksi ja kuntien tehtävien merkittävä muutos osana samaa prosessia. Tässäkin ammattikorkeakoulut ovat tiukasti sidoksissa omaan toimintaympäristöönsä ja siksi erityisen käyttökelpoisia kumppaneita ratkaisujen ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen.
Kulunut mutta osuva sanonta toteaa: kun puhuri käy, jotkut vetäytyvät suojaan ja jotkut ryhtyvät innovoimaan ja rakentamaan tuulimyllyjä. Ammattikorkeakoulut kuuluvat ehdottomasti jälkimmäiseen porukkaan – siksikin, että nämä muutoksen tuulet eivät heti laannu.
Vesa Saarikoski
rehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
