Kulttuurialan korkeakoulutus turvaa kansallista uudistusvoimaa, esittävät alan kouluttajat

Kulttuurialan korkeakoulutus on turvattava tulevalla tulossopimuskaudella, esittää Arenen kulttuurialan koulutuksen kehittämisryhmä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle osoittamassaan kannanotossaan. Kulttuurialoille ominainen vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen, yhteisöllisyys, innostaminen, innovointi sekä aineeton arvonluonti ovat monilla muillakin aloilla tarvittavia osaamisia. Kulttuurialan osaaminen turvaa kansallista uudistusvoimaa laajasti.

-Kulttuurialan koulutuksen kehittämiseksi on tehty pitkäaikainen työ, joka pitää turvata korkeakoulujen tutkintotavoitteita asetettaessa, esittää rehtori Vesa Taatila. Hän on Arenen kulttuurialan kehittämisryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä ovat edustettuna kaikki kulttuurialan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut.

Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja palvelusektorit ovat työvoimavaltaisia ja ne kasvavat edelleen. Kulttuurialoilla on tärkeä kansallinen taloudellinen ja uudistava vaikutus, mikä on tunnistettu myös pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa.

-Leikkausten sijaan kulttuurialan tutkintomääriin tarvitaan harkittuja lisäyksiä, jotka mahdollistavat uusiin muutos- ja osaamistarpeisiin vastaamisen ja korkeakoulujen profiloitumisen tukemisen, vahvistaa Turun ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutusjohtaja Timo Tanskanen. 

Ammattikorkeakoulut valmistautuvat tänä vuonna pidettäviin neuvotteluihin vuosien 2021-24 tulossopimuksista. Keskeinen osa sopimuksia on tutkintotavoitteiden määrittäminen tuleville vuosille.

OKM:n tuoreesta korkeakoulutuksen tilannekuvaraportista käy ilmi, että Suomessa humanististen, yhteiskunnallisten sekä taide- ja kasvatusalojen koulutusmäärät ovat pienemmät kuin OECD:ssä ja EU:ssa keskimäärin.

Tilastokeskuksen Kulttuuri 2018 -aineiston mukaan kulttuuritoimialoilla korostuu yrittäjänä toimiminen, ja aloilla työllistyvät ovat huomattavassa määrin korkeakoulutettuja. Myös luovien alojen ansaintamalleista ja kytkennästä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin on tehty lukuisia selvityksiä.

-Elävä kulttuuri muodostaa sivistysyhteiskunnan perustan sekä vahvistaa demokratiaa ja sananvapautta, Taatila korostaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on hyvä tuntemus alan tilanteesta ja kehitystarpeesta – ja mahdollisuudet tehdä tarvittavat ratkaisut, joilla pystytään tukemaan hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemistä. 

Arenen kulttuurialan kehittämisryhmän kannanotto on luettavissa täältä >>

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-,...

Webinaari: Ammattikorkeakoulut kestävän tulevaisuuden osaamisen rakentajina 3.10.

Torstaina 3.10.2024 klo 13.00-15.30 Arenen yhteisissä osaamisissa on linjattu, että...

Arene ottaa puheenjohtajuuden eurooppalaisen AMK-verkoston johdossa – Suomi jäämässä jälkeen korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä

Arene ottaa vastaan eurooppalaisen UAS4Europe-verkoston puheenjohtajuuden tänään Brysselissä. Ajankohta...

Erasmus+ -ohjelma on vahva investointi Euroopan tulevaisuuteen

Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen tulee olemaan keskeinen painopiste tulevalla...

Kulttuurialan korkeakoulutus turvaa kansallista uudistusvoimaa, esittävät alan kouluttajat