Eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen valtion ensi vuoden talousarvioita. Korkeakoulutuksessa vuosi on liian lyhyt tarkastelujakso. Vuosi 2025 piirtää kuitenkin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta samaa synkkenevää kuvaa taloudessa kuin viimeiset kymmenen vuotta. Tutkintokohtainen rahoitus laskee entisestään. Yliopistoissa tutkintokohtainen hinta on lähes tuplat korkeampi ammattikorkeakouluihin verrattuna.
– Poliittinen päättäjä näyttää hyväksyneen tilanteen, että ammattikorkeakoulut ja -koulutus jäävät vaille kehittämistä. Eli juuri se sektori, joka kantaa suurimman vastuun koulutustason nostosta, on kriittisimmässä ja potentiaalisimmassa roolissa kansallisten TKI-tavoitteiden saavuttamisessa sekä siivoaa koulutusjärjestelmämme tasa-arvosotkuja. Samalla kun valtion satsaa 280 miljoonaa euroa lisää TKI-toimintaan vuonna 2025 verrattuna edellisvuoteen, laskee ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus noin 7 miljoonalla eurolla. Niiden aito muutos- ja kehittämisvauhti taitaa olla silti tällä saralla nopeinta tässä maassa, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Onko kyse ymmärtämättömyydestä ja tietoisista valinnoista?
Arenen viestit eduskunnalle budjettiesityksen käsittelyyn:
- Ammattikorkeakoulujen taloudellinen tilanne heikkenee entisestään edelliseen vuoteen verrattuna hallituksen talousarvioesityksessä. Hallituksen leikkaukset vähentävät ammattikorkeakoulujen reaalista rahoitusta noin 6 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakoulujen reaalinen rahoitustaso on vuoden 2025 talousarvioesityksessä noin 200 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011.
- Talousarvioesitys ei ota lainkaan huomioon ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteiden merkittävää nostoa, jonka myötä ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet kasvavat kolmanneksella vuosille 2025–2028 verrattuna vuosien 2020–2022 tutkintojen keskiarvoon.
- Kansallisia tavoitteita koulutustason nostosta nuorissa aikuisissa 50 prosenttiin ikäluokasta ei saavuteta ilman lisärahoitusta ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakoulut kantavat jo nyt päävastuun koulutustason nostosta; sekä määrällisesti, että haastavimpien koulutettavien osalta.
- T&K-rahoituksen kohdistamisessa tulee painottaa nykyistä enemmän sitä osaa TKI-järjestelmästämme, mikä ei nyt toimi eli käyttäjälähtöistä soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä, joka tehdään alusta alkaen yhdessä Suomen talouskehitystä edistävien tulosten hyödyntäjien kanssa. Samoin TKI-rahoituksen on palveltava paremmin palvelualojen ja kaupan sekä pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tässä suurin potentiaali on laaja-alaisella yhteistyöllä ammattikorkeakoulujen kanssa.
- T&K-rahoitusta tulee kohdentaa suoraan ammattikorkeakouluille. Pelkkä hankemuotoinen rahoitus ei lisää riittävästi ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella työelämää ja yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa pitkäjänteisesti osaamiskeskittymiä kasvattamalla. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistäminen ja ylläpito vaativat myös riittävää perusrahoitusta ja omarahoitusosuuksia, jotta kyvykkyyksiä ja TKI-infroja voidaan vahvistaa, kehittää ja ylläpitää.
- Suomi on jäänyt korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä kauaksi jälkeen muuta läntistä Eurooppaa. Tästä esimerkkinä on se, että Suomi on läntisen Euroopan maista ainoa Tanskan (myllätty koko yliopistosektori) ja Itävallan (tulossa seuraavaan hallitusohjelmaan) ohella, jossa ei kehitetä kovaa vauhtia työelämälähtöisiä tohtoritutkintoja ja työelämäläheisen korkeakoulutuksen TKI-rahoitusta. Professorin ja maisterin tutkintonimikkeiden käyttöönotto ja YAMK-tutkintojen kahden vuoden työkokemuksen poisto ovat kustannusneutraaleja uudistuksia, joilla voidaan nopeasti parantaa ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti koulutuksessa ja TKI-toiminnassa.
Lisätietoja
Arenen lausunto hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025 >>