Kuntien ja alueiden toimintaympäristöissä on yhä enenevässä määrin haasteita ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä koulutuksen järjestämiseen. Väestön kehitys jakaa kuntia kasvaviin ja supistuviin kuntiin. Väestön kehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea syntyvyyden jyrkkä aleneminen sekä maan sisäinen muuttoliike kohti kasvukeskuksia. Työikäisen väestön määrä vaikuttaa kuntien verotuloihin ja samalla myös osaavan työvoiman saatavuuteen. Alueen elinvoiman näkökulmasta koulutuksen saatavuus on yksi keskeisimpiä tekijöitä. Oppilaitokset ja korkeakoulut lisäävät myös alueellisesti tärkeitä kehittämisresursseja.
Kuntien erilaistuminen on ollut jo pitkään näkyvissä. Syyskuussa julkistetut Tilastokeskuksen väestöennusteet vahvistavat käsitystä siitä, että kuntien järjestämiin palveluihin ja samalla palveluverkkoon kohdistuu suuria paineita. Supistuvan väestön kunnissa voi tulla haasteeksi jopa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen. Miten voidaan huolehtia laadukkaasta kasvatuksesta ja koulutuksesta kunnissa, joissa syntyy vain alle 10 lasta vuodessa? Millaista palveluverkkoa kunnassa silloin tarvitaan? Samanaikaisesti työikäisen väestön määrä vähenee ja se vaikuttaa myös kunnan taloudelliseen tilanteeseen verokertymän alenemisen vuoksi. Kasvukeskusten näkökulmasta tilanne näyttää aivan toisenlaiselta. Niissä joudutaan pohtimaan sitä, että miten kaupungit kykenevät pitämään palveluverkkoaan – kouluja ja päiväkoteja – ajantasaisena lapsimäärän jatkuvasti kasvaessa?
Tässä tilanteessa vaikeuskerroin kasvaa, kun siirrytään toisen asteen koulutukseen ja sen järjestämiseen. Lukiokoulutuksen osalta koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ovat vielä erinomaisia. Muista koulutussektoreista poiketen lukioverkko on pysynyt melko muuttumattomana. Nykyinen ikäluokkakehitys haastaa kuitenkin lukiokoulutuksen järjestämisedellytyksiä. Kunnat lukioiden pääasiallisina ylläpitäjinä ovat olleet tähän saakka valmiita tekemään taloudellisia panostuksia lukion säilyttämiseksi paikkakunnalla. Kuinka kauan tämä on mahdollista ja pitäisikö viimeistään nyt lähteä hakemaan ratkaisuja, jotta lukiokoulutus olisi saavutettavissa tulevaisuudessakin?
Alueiden elinvoiman näkökulmasta vireä yritystoiminta on yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Yksi yritysten menestymisen edellytyksistä on osaava työvoima. Viimeisten vuosien aikana huolipuhe osaavan työvoiman saatavuudesta on lisääntynyt merkittävästi. Pulaa tuntuu olevan kaikilla aloilla, mutta erityisesti tekniikan alat ovat olleet esillä julkisessa keskustelussa. Osaavan työvoima saatavuuden varmistamisessa ovat avainasemassa ennen kaikkea toisen asteen ammatillinen koulutus sekä ammattikorkeakoulutus.
”Koulutukselta odotetaan yhä enemmän joustavia malleja, joilla voidaan vastata nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin.”
Koulutukselta odotetaan yhä enemmän joustavia malleja, joilla voidaan vastata nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Joustavuutta ja nopeita ratkaisuja halutaan nimenomaan työikäisten osaamisen kehittämiseen. Näihin odotuksiin vastaamaan jatkuva oppiminen ja sen kehittäminen on noussut yhdeksi Rinteen hallituksen keskeisimmistä koulutuspoliittisista tavoitteista.
Hallituksen toinen keskeinen koulutuspoliittinen tavoite – oppivelvollisuuden laajentaminen – taas korostaa toisen asteen koulutuksen suorittamisen tärkeyttä koulutustason nostamiseksi Suomessa. Yhtä kaikki koulutuksen merkitys nousee yhä keskeisemmäksi ihmisten hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman lisäämisessä.
Kuntien näkökulmasta ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä elinvoimatekijöitä. Aluekehitystoiminnan tulosten merkitys ja vaikutukset alueen elinkeino- ja innovaatioympäristöön näkyvät konkreettisimmin alueen osaamisen tason nostamisessa. Opiskelijat jo opiskeluaikanaan vaikuttavat alueen kehittymiseen ja valmistuttuaan ovat osaavana ja motivoituneena työvoimana kuntien ja alueen käytössä. Uudet ja avoimet innovatiiviset toimintatavat vahvistavat kansainvälistä kilpailukykyä. Yritysten toiminnan kokonaisvaltainen kehittyminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.
Alueiden elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa on löydettävä ratkaisuja siihen, että eri asteiden ja alojen koulutusta olisi saatavilla koko Suomessa. Jotta tässä onnistutaan, on löydettävä uusia tapoja koulutukseen tuottamiseen, myös silloin kun oppilaitosta tai korkeakoulua ei fyysisesti ole paikkakunnalla. Ilman osaavaa työvoimaa ei alueen elinvoimaa voida ylläpitää tai vahvistaa. Julkisen talouden tilanteen parantamiseksi tarvitaan ratkaisuja, jotka ovat pitkälle tulevaisuuteen taloudellisesti kestäviä.
Terhi Päivärinta
johtaja
Suomen Kuntaliitto ry
