Korvaako espanjalainen varhaiskasvatuksen opettaja suomalaisen sosionomin?

Yleisradio kertoi tiistaina 23. helmikuuta, että Suomeen rekrytoidaan espanjalaisia ja kreikkalaisia varhaiskasvatuksen opettajia paikkaamaan alan työvoimapulaa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia edellyttävät nyt ministeriöltä tekoja työvoimatarpeen korjaamiseksi.

Julkisten alojen eläkkeistä vastaavan Kevan työelämäennusteen mukaan uusia varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 4 700.

– Varhaiskasvatuksen työvoimapulaa pahennettiin vuoden 2018 lainmuutoksella, joka muutti varhaiskasvatuksen henkilöstön pätevyyksiä, arvioi toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

Ennen lain muutosta vastuu varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamisesta jakautui yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Ammattikorkeakoulut kouluttivat suomen, ruotsin ja englannin kielellä sosionomeja, jotka saivat varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden. Koulutusta oli tarjolla jokaisessa maakunnassa, ja sosionomitaustaisia varhaiskasvatuksen opettajia valmistui työmarkkinoille vuosittain vajaa tuhat.

Varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden saavat vielä 1.9.2019 mennessä opintonsa aloittaneet ja ennen 31.7.2023 valmistuvat sosionomit, jotka suorittavat varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. Sen jälkeen varhaiskasvatuksen opettajakoulutus lakkaa ammattikorkeakouluissa.

Lain säätämisen aikana Talentia ja Arene toivat eduskunnan kuulemisissa esille, että lakiesitys johtaa toteutuessaan rekrytointiongelmiin ja epäpätevän henkilöstön lisääntymiseen.

– Esitimme huolemme myös siitä, että lakiin liittyvät uudet kelpoisuusehdot uhkaavat pahimmillaan heikentää varhaiskasvatuspalvelujen laatua ja varhaiskasvatusalan vetovoimaa. Varoitukset uhkaavasta työvoimapulasta jätettiin huomioimatta ja nyt työvoimapulaa paikataan rekrytoimalla ulkomaista työvoimaa, toteaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Suomessa oli toimiva varhaiskasvatuksen opettajien koulutusjärjestelmä, josta yliopistot ja ammattikorkeakoulut vastasivat yhdessä. Hallituksen on nyt syytä pikaisesti arvioida varhaiskasvatuslain vaikutukset ja tarttua toimenpiteisiin, sillä aloituspaikkojen lisäys yliopistoihin ei yksin ole riittävä ratkaisu. Lisäksi varhaiskasvatusalalla tulee parantaa korkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuutta, jotta voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja tarpeettoman pitkiä koulutuspolkuja. Ilman joustavia koulutuspolkuja uramahdollisuudet haetaan toisaalta ja työvoimapula pahenee entisestään.

Jaa

TKI.fi

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Tekoäly muutosvoimana ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja oppimisessa

Ammattikorkeakoulujen perustehtävät – koulutus, TKI-toiminta sekä rooli yritysten ja...

Arene etsii EU/TKI-asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

Asiantuntijan tehtävä on vastata kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulujen EU-edunvalvonnasta yhteistyössä eurooppalaisen...

Heikki Saastamoinen Arenen hallitukseen

Rehtori-toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valittiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen...

Korvaako espanjalainen varhaiskasvatuksen opettaja suomalaisen sosionomin?