Korkeakoulutuksen rahoitus saatava vaaliteemaksi – ammattikorkeakouluja tarvitaan parantamaan koulutuksellista tasa-arvoa

Kevään eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaan suuntaa Suomen osaamistasosta ja kilpailukyvystä. Suomi on auttamatta pudonnut keskeisten kilpailijamaiden kelkasta korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrässä. Suunnanmuutos edellyttää korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamista seuraavalla hallituskaudella.  

Julkisen talouden tasapainottaminen ja valtion menojen leikkaukset hallitsevat jo nyt vaalikeskusteluja. Suomen elinvoiman, työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaaminen edellyttävät kuitenkin uusia investointeja osaamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen. Muuten meillä ei ole tulevaisuutta osaamiseen perustuvana yhteiskuntana ja taloutena.   

– Ammattikorkeakoulujen yhdestä tutkinnosta saatava hinta on laskenut 45 prosenttia 12 vuodessa. Samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat nousseet neljänneksellä. Erityistehtävämme ja osoitetut tulokset ansaitsevat nyt viimein huomion ja resurssit. Ilman ammattikorkeakouluja ja lisärahaa tavoite nostaa 50 prosenttia nuorista aikuisista korkeakoulutetuiksi ei tule onnistumaan, sanoo Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Ammattikorkeakouluilla on koulutustason nostamisessa ainutlaatuinen tehtävä. Ennakointitiedot osoittavat, että juuri AMK-osaamisen tarve lisääntyy eniten työmarkkinoilla. Niiden kautta korkeakoulutetuksi ja asiantuntijan työuralle nousee erityisen paljon myös koulutukselliselle tasa-arvolle tärkeitä ryhmiä: ilman korkeakoulutettua kotitaustaa olevat sekä ammatillisen koulutuksen taustasta tulevia. Ammattikorkeakouluista valmistuvat jäävät myös tyypillisesti töihin valmistumisalueilleen, ja näin ne edistävät alueellisesti tasa-arvoa.

Lähde: Vipunen, valtion talousarvioesitykset. Vuosien 2022 ja 2023 jakajina käytetään sopimuksissa määriteltyjä tutkintotavoitteita vuosille 2021–2024.
Arenen hallitukseen valittiin uusi jäsen Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvioiden mukaan korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa edellyttäisi noin 2,5 miljardin euron lisäyksiä korkeakoulujen perusrahoitukseen vuosina 2023–2035. Tämä tarkoittaa korkeakoulujen perusrahoituksen korottamista vähintään 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaiken lisäksi esitetty tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuoren määrä 50 prosenttiin on kunnianhimoton verrattuna kilpailijamaiden koulutustasoon ja tavoitteisiin.

Ammattikorkeakoulujen johto oli koolla Kajaanissa vuosittaisilla ammattikorkeakoulun johdon päivillä 15.-16.11.2022. Kokoontumisen yhteydessä ammattikorkeakouluja edustavan Arenen hallitukseen valittiin yksi uusi jäsen, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari. Arenen hallituksessa jatkavat rehtori Mervi Vidgrén (Savonia), rehtori Jouni Koski (Laurea), rehtori Turo Kilpeläinen (LAB), rehtori Mona Forsskåhl (Arcada) ja rehtori Vesa Taatila (Turku AMK).

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Korkeakoulutuksen rahoitus saatava vaaliteemaksi – ammattikorkeakouluja tarvitaan parantamaan koulutuksellista tasa-arvoa