Korkeakouluikäisten nuorten aikuisten määrä pysyy lähes ennallaan vuoteen 2035 asti. Syntyvyyden romahdus vaikuttaa korkeakouluihin vasta tuolloin. Ensi vuosikymmenellä korkeakouluikäisten määrä itse asiassa kasvaa yli 10 000 hengellä. Kasvu keskittyy Uudellemaalle (9390), Pohjois-Pohjanmaalle (2230) ja Pirkanmaalle (1465), joissa 20-24-vuotiaiden määrä lisääntyy.
-Väestökehitys ei tule 15 vuoteen helpottamaan korkeakouluihin kohdistuvaa hakijasumaa, Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen arvioi. Korkeakouluihin on yhteishaussa ollut noin 150 000 hakijaa, joista yli 90 000 ensimmäistä paikkaa hakenutta on jäänyt vaille opiskelupaikkaa.
Tilastokeskuksen tänään julkaiseman väestöennusteen mukaan 20-24-vuotiaiden määrä notkahtaa ensi vuosikymmenen alussa ylittääkseen nykytilan vuonna 2027. Seuraava notkahdus tapahtuu vasta 2035, jolloin ikäluokka pienenee nykyisen alle.
Tilastokeskuksen tuoreimman 30.9. julkistetun väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku kääntyy nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031.
Perusopetus ja toinen aste ajautuvat vaikeuksiin
Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen tilanne on hankalampi. Alle 19-vuotiaiden määrän laskulle ei näy loppua vuoteen 2040 ulottuvassa ennusteessa.
Syntyvyyden lasku koskee ensi vuosikymmenellä kaikkia Manner-Suomen maakuntia. Vain Ahvenanmaalla ennustetaan alle 19-vuotiaiden määrän kasvavan vuoteen 2030 asti. Lasten ja kouluikäisten määrä vähenee yli 10 prosentilla 16 maakunnassa.
-Alueellinen väestöennuste on huomioitava koulutuspoliittisen selonteon valmistelussa, Lempinen arvioi. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden aleneminen ja maan sisäinen muuttoliike voimistavat alueiden erilaistumista.
Monet nykyiset oppilaitokset sijaitsevat seuduilla, joista koulutettavat vähenevät tai jopa loppuvat. Tämä koskee erityisesti peruskouluja ja toisen asteen oppilaitoksia. Lempinen uskoo, että digitalisaation myötä uudet oppimisympäristöt mahdollistavat yhtäläisten oppimisen mahdollisuuksien tarjoamisen koko maassa.
Edes korkeakoulu ei suojaa kaupunkia – alueelliset erot suuria
Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12. Väestönkasvun ennustetaan keskittyvän Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille.
Seutukuntatasolla tarkasteltuna 20-24-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Seinäjoen seutukunnissa. Sen sijaan Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Turun seutukunnissa ikäluokan koko pienenee yliopiston ja ammattikorkeakoulun sijainnista huolimatta.
Valtakunnallisella korkeakouluverkolla on ollut suuri merkitys alueiden elinvoimalle, mutta tulevaisuudessa edes korkeakoulut eivät turvaa väestön kasvua kaikilla kampuspaikkakunnilla.
Suomen väestökehitys tarkoittaa, että Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa myös maan rajojen ulkopuolelta. Työperäisen maahanmuuton ohessa tarvitaan koulutusperäistä maahanmuuttoa, jotta elinkeinoelämällä ja julkisilla palveluilla on työvoimaa. Hyvä suomalainen koulutus voi olla vetovoimatekijä kansainvälisille osaajille.
