Korkeakoulupoliittiset tavoitteet jäävät saavuttamatta hallituksen esittämillä toimilla

Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2023 ei lupaa hyvää hallituksen korkeakoulupoliittisille tavoitteille. Koulutustaso ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta ei lisäännyt ilman ammattikorkeakouluja.

Hallitusohjelmassa päätetyt koulutusleikkaukset syövät aloituspaikkoja eniten työvoimapulasta kärsivällä sosiaali- ja terveysalalla. Ammattikorkeakouluissa aloittaa vuosittain jo noin puolet enemmän opiskelijoita kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyys on koulutusasteiden parasta eli investoinnille on luvassa hyvä tuotto. Budjetti näyttää lupaavan korkeakouluille paljon lisää rahaa, mutta raha on korvausta kustannustason noususta eli indeksikorotusta. Suuri summa kertoo yksinomaan inflaation armottomasta laukasta.

16 miljoonan leikkaus ensi vuonna ammattikorkeakouluilta on valtava summa, tämä tarkoittaa noin 600 aloituspaikka vuosittain. Siksi tarvitaan nyt välttämättä opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottama 12 miljoonan rahoitus lisäaloituspaikkoihin. Tämäkin summa vasta kompensoisi harjoittelukorvauksista tehdyn leikkauksen.   

Tehokkuus on viety aiempien rahoitusleikkausten ja koulutusmäärien vuoksi jo nyt huippuunsa. Kamelin selkä katkesi, ja koulutusmääriä on pakko vähentää reilusti, ellei hallitus peräänny päätöksistään, huokaa Arenen hallituksen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Hallitus haluaa myös vahvistaa tutkimuksella erityisesti teollisuutta, yrityksiä ja tukea vientiä. Ainoastaan ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus ja kehittämistyö tähtää lähtökohtaisesti työelämän kehittämiseen, vaikuttavuuteen ja kysyntälähtöisyyteen. Kaikki niiden toiminta perustuu elimelliseen työelämäyhteyteen. Oma tutkimus- ja kehittämistoiminta takaa myös koulutuksen jatkuvan kehittämisen.  

Ammattikorkeakouluista valmistuneista kaksi kolmasosaa työllistyy valmistumismaakuntaansa. Moni pieni ja keskisuuri yritys kehittyy jo pienillä uudistuksilla. Siihen ammattikorkeakoulujen maisteritasoinen tutkinto (YAMK) on juuri oikea väline.

Jos halutaan uutta tekemisen suuntaa ja tehoa soveltavassa tutkimuksessa, tutkimusympäristöjen rakentamisessa ja tutkijakoulutuksessa, kannattaa katseet kääntää ammattikorkeakouluihin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta on suunnattava sekä korkeakoulujen perusrahoitukseen että rahoitusinstrumentteihin, jotka tukevat korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä ja tuottavuuden kasvua, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Arenen viestit budjettiriiheen

Arenen viestit budjettiriiheen >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun,...

Arenen hallitus perustaa tulevaisuusryhmän – ammattikorkeakoulut luovat huomisen kädenjäljen

Arenen uusi hallitus on koostanut huoneentaulunsa, jossa määritellään tärkeimmät...

AMK-päivät järjestetään Tampereella 17.–18.4.2024

Tervetuloa ammattikorkeakoulujen suurimpaan vuosittaiseen tapahtumaan! Valtakunnallisten AMK-päivien järjestäjinä ovat...

Ammattikorkeakoulujen ääni vahvistuu Brysselissä – Arene aloittaa eurooppalaisen korkeakouluverkoston puheenjohtajana   

Ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta jo yli puolet tulee eurooppalaisista rahoituslähteistä....

Korkeakoulupoliittiset tavoitteet jäävät saavuttamatta hallituksen esittämillä toimilla