Korkeakoulujen viesti hallitustunnustelijalle: Kaksi merkittävintä kysymystä muille puolueille

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Sivistystyönantajat onnittelevat Antti Rinnettä vaalivoitosta. Samalla järjestöt muistuttavat, että Suomi menestyy vain koulutukseen ja osaamiseen investoimalla. Koulutus- ja tutkimuspanostuksilla luodaan hyvinvointia, nostetaan tuottavuutta, turvataan työllisyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä.

Ennen vaaleja Rinne ja SDP puhuivat koulutuksen ja tieteen kunnianpalautuksesta. Myös muut vaalien voittajat ovat korostaneet koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Hallitustunnustelijan on syytä varmistaa tähän tavoitteeseen sitoutuminen hallitusneuvotteluihin haluavilta puolueilta, esittää Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Arene, UNIFI ja Sivistystyönantajat ehdottavatkin, että tuleva hallitustunnustelija esittää puolueille kaksi konkreettista kysymystä:

  1. Oletteko sitoutuneet nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin millä keinoilla tavoite saavutetaan?
  2. Kannatatteko korkeakoulutuksen laajentamista niin, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin miten varmistatte korkeakouluille tavoitteen edellyttämät resurssit?

Ennen vaaleja useimmat puolueet suhtautuivat näihin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa määriteltyihin tavoitteisiin myönteisesti.

– Nyt on aika pohtia, millä toimenpiteillä koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta ryhdytään käytännössä nostamaan. Hallituksen on tärkeää päästä keinoista yksimielisyyteen, jotta se pystyy tekemään vaikuttavaa tutkimus- ja korkeakoulupolitiikkaa, linjaa UNIFIn toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Nykytila on vision tiekartan mukaan 42 prosenttia.

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen neljään prosenttiin edellyttää puolestaan isoja lisäpanostuksia niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Tiekartan mukaan valtion tulisi kaksinkertaistaa omat T&K-menonsa vuoden 2018 tasosta, joka oli noin 1,9 miljardia, jotta tavoite saavutettaisiin. Rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen menestyksestä tahdotaan pitää huolta myös jatkossa.

– Luotamme siihen, että tuleva hallitus näkee panostukset koulutukseen ja tutkimukseen investointina tulevaisuuteen, toteaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: Vision tiekartta >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

Korkeakoulujen viesti hallitustunnustelijalle: Kaksi merkittävintä kysymystä muille puolueille