Suomi on vähitellen palaamassa kohti normaalia, joka alkaa kesälomakaudella. Tämä tunne syntyy epidemian hiipumista ja rajoitusten purkamista koskevista uutisista. Helteisissä kaupungeissa ja uimarannoilla näkyy jo konkreettisesti muutos ihmisten käyttäytymisessä. Elokuussa muutos tulee näkymään työpaikoilla ja ammattikorkeakoulujen kampuksilla, jotka aukeavat etätyön jälkeen. Pidetään sormet ristissä, että koronaepidemian toinen aalto ei tule Suomeen kesän aikana.
Normaali ei kuitenkaan tarkoita palaamista helmikuun tai viime kesän tilanteeseen. Päällimmäinen ero on maailmanlaajuisen pandemian aiheuttama epävarmuus, joka tulee jatkumaan pitkään. Epävarmuutta aiheuttavat niin pelko taudin leviämisestä uudelleen keskuudessamme kuin taloustaantuman pitkittyminen. Julkisen talouden velkaantumisesta aiheutuvat tulevien vuosien sopeuttamispaineet luovat myös epävarmuutta.
Samanaikaisesti meillä on toivoa paremmasta huomisesta. Minun elinaikanani Suomi on ollut kolmessa suuressa taantumassa: 1970-luvulla, 1990-luvulla ja vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Näistä kaikista selvisimme entistä vauraampana kansakuntana, vaikka moni yksilö menetti paljon. Koronan pidemmän ajan talousvaikutuksia ei kukaan pysty arvioimaan, mutta ei Suomi niihinkään tule kaatumaan.
Kriisit luovat tilaa muutokselle mahdollistaen uusien toiminta- ja ajattelutapojen käyttöönoton. Tästä on jo esimerkkinä koulutuksen merkityksen korostuminen koronan ratkaisukeinoissa päättäjien puheissa ja päätöksissä. Mielenkiintoista on nähdä miten muuttuneet työnteon käytännöt jäävät arkeemme.
*
Korkeakoulut joutuivat keväällä tilanteeseen, jossa testattiin niiden kyky hoitaa lakisääteiset velvoitteet häiriöttä myös poikkeusoloissa. Etäopetus ja -työskentely sekä valintakokeiden poikkeusjärjestelyt olivat välttämättömiä ja onnistuivat paremmin kuin kohtuullisesti. Tämä kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja sen instituutioiden vahvuudesta.
Ensi syksynä korkeakouluissa rakennamme uutta normaalia ja varaudumme selviämään entistä paremmin tulevista poikkeusoloista. Kampuksilla järjestettävän opetuksen rinnalla etä- ja verkko-opetus kehittyy. Uskon sen lisääntymisen olevan pysyvää.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on jo alustavasti arvioinut poikkeusolojen vaikutuksia koulutukseen. Karvin mukaan korkeakouluissa on syksyllä kiinnitettävä erityistä huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin, itseohjautuvuuden valmiuksiin kehittymiseen sekä etäopetuksen pedagogisen osaamisen kehittämiseen.
Saman alustavan arvion olemme tehneet myös ammattikorkeakouluissa. Opettamisen taitojen ja vieläkin parempien työvälineiden lisäksi kaikilta opiskelijoilta tarvitaan parempia oppimisen taitoja.
Näihin asioihin palataan lomakauden jälkeen.
Hyvää kesää Arenen toimistolta!
Petri Lempinen
Arenen toiminnanjohtaja
