Koulutusperäisestä maahanmuutosta toivotaan helpotusta työelämää vaivaavaan osaajapulaan. Ongelmana on kuitenkin opiskelupaikan saaneiden ulkoeurooppalaisten hidas oleskelulupaprosessi, joka voi johtaa opintojen katkeamiseen ennen kuin ne alkavatkaan. Ongelma koskee EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevia opiskelijoita, joilta peritään lukukausimaksu. Monet ammattikorkeakoulut joutuivat vuonna 2018 palauttamaan lukukausimaksuja opiskelijoille, jotka eivät päässeet maahan.
Maahanmuuttovirasto Migri tiedotti syyskuun puolivälissä käsittelevänsä 25.6. saapuneita opiskelijalupahakemuksia. Opiskelijoiden ensimmäistä oleskelulupaa ja jatkolupaa koskevia hakemuksia oli kumpiakin vireillä yli 1000. Valtaosa hakemuksista koskee tänä syksynä alkavia tai jatkuvia opintoja.
Uutissuomalaisen mukaan Migri kertoo käsittelevänsä oleskelulupapäätökset noin 30 vuorokaudessa. Todellisuudessa prosessiin menee huomattavasti enemmän aikaa, sillä Migri joutuu selvittämään tarkasti henkilön opiskeluedellytykset. Vuonna 2018 opiskelijalupia myönnettiin 5202 ja kielteisiä päätöksiä 649.
Arene kiinnitti huomiota hitaisiin viisumi- ja oleskelulupakäytäntöihin jo lokakuussa 2018. Arene esitti tuolloin, että ulkoministeriö, sisäministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistoimin varmistaisivat kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon järjestämisen vaatimat resurssit.
Korkeakouluilta vaaditaan uusia toimia opiskelijamäärien kasvattamiseksi, mutta yhtä olennaista on nykyisten maahantulon esteiden purkaminen.
Asia nousi esiin myös Arenen ja sisäministeri Kai Mykkäsen tapaamisessa tammikuussa 2019. Lukuvuosimaksujen myötä suomalaiset korkeakoulut siirtyivät vuonna 2017 kansainvälisille opiskelijamarkkinoille. Korkeakouluilta vaaditaan uusia toimia opiskelijamäärien kasvattamiseksi, mutta yhtä olennaista on nykyisten maahantulon esteiden purkaminen. Opiskelijoiden rekrytoinnissa selkeä ongelmakohta on jähmeä ja verrattain hidas oleskelulupaprosessi.
Työryhmältä esityksiä tilanteen parantamiseksi
Ministeriöt asettivat maaliskuussa 2019 yhteistyöryhmän muodostamaan yhteistä tilanne- ja tavoitekuvaa kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon ja maahan jäämisen edellytysten parantamiseksi. Työryhmä teki lukuisia esityksiä opiskelulupakäytäntöjen sujuvoittamiseksi.
- Lisätään tiedonkulkua korkeakoulujen ja ulkoministeriön sekä Maahanmuuttoviraston välillä lupaprosessin eri vaiheisiin varautumisen helpottamiseksi. Otetaan käyttöön yhteinen vuosikello tukemaan suunnittelua ja toteutusta.
- Selvitetään, onko korkeakoulun mahdollista laittaa opiskelijan oleskelulupahakemus vireille opiskelupaikan varmistuttua.
- Selvitetään, onko korkeakoulun mahdollista myöntää opiskeluoikeus siten, että oikeuden säilyttämisen edellytyksenä on oleskelulupahakemuksen vireille laittaminen tietyn ajan kuluessa opiskelupaikkaa koskevan tiedon saannista.
- Selvitetään mahdollisuutta, että opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi nykyisen kahden vuoden sijaan.
- Tarkastellaan viranomaisten ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä mahdollisuuksia nopeuttaa toimeentuloedellytyksen täyttymisen varmentamista, pyrkimyksenä löytää kustannustehokkaita ja ajallisesti kestäviä toimintamalleja.
–Perusongelmaaan eli resurssipulaan työryhmä ei ottanut kantaa, Arenessa arvioidaan syyskuussa julkaistua yhteistyöryhmän raporttia.
OECD:n Education at a Glance 2019 -julkaisun mukaan vuonna 2017 yhteensä 5,3 miljoonaa henkilöä opiskeli korkea-asteen tutkintoa ulkomailla ja heistä suurin osa eli 3,7 miljoonaa OECD-maissa.
Vuonna 2017 Suomen korkeakouluissa 8 % opiskelijoista oli kansainvälisiä, kun vastaava osuus seitsemän vuotta aikaisemmin oli 6 %.
OKM:n ja SM:n yhteistyöryhmän muistio >>
Arenen esitykset sisäministeri Kai Mykkäselle tammikuussa 2019 >>
Arenen kannanotto sisä- ja ulkoministeriöille lokakuussa 2018 >>