Jatkuvan oppimisen järjestelmää on Suomessa kehitettävä perustuen korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutustarjontaan, joka jo nyt palvelee aikuisten ja nuorten oppimisen tarpeita, arvioivat korkeakouluja, koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita edustavat järjestöt tänään julkaistuja jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjauksia.
-Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, koko työikäistä väestöä palveleva jatkuvaan oppimiseen perustuva koulutustarjonta, jonka perustana ovat laadukkaat oppilaitokset ja korkeakoulut. Sama laadukas koulutusjärjestelmä palvelee myös nuorten tarpeita, kuusi järjestöä toteaa yhteisesti. Samalla järjestöt korostavat, että jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentaminen ei voi tapahtua tutkintokoulutuksen rahoituksesta.
Uudistuksen valmistelussa on vältettävä vastakkainasettelua tutkintokoulutuksen ja sitä täydentävien opintojen ja eri tavoin hankitun osaamisen kesken. Tutkintokoulutuksen arvo jatkuvassa oppimisessa on tunnustettava, sillä työikäisen väestön määrä kasvaa eikä heidän oppimisensa tarpeita voi rajata vain lyhytkestoiseen kouluttautumiseen.
Myös lyhyemmät työelämän tarpeista lähtevät osaamiskokonaisuudet ovat tärkeitä osaamisen joustavassa kehittämisessä. On myös hyvä, jos nämä voidaan yhdistää osaksi tutkintoja. Näin syntyy laaja-alaista osaamista, joka tukee yksilöitä työurillaan. Työelämän tarpeiden ja koulutustarjonnan yhteensovittamisessa on tärkeää yhteinen ennakointityö.
Suomi tunnetaan koulutuksen ja osaamisen suurvaltana, jonka perustana ovat laadukkaat oppilaitokset. Jatkuvan oppimisen muotojen kehittäminen keskeisesti osana julkista koulutustarjontaa vahvistaa koko oppilaitoskentän mahdollisuutta vastata muuttuviin osaamistarpeisiin.
-Uudistuksen jatkovalmistelussa on huomioitava paremmin jo olemassa oleva koulutustarjonta, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset, korkeakoulut ja opiskelijat.
Lue lisää
Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset – Osaaminen turvaa tulevaisuuden >>
