Suomi pärjää vain, jos tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Huomiota ja rahoitusta tarvitsevat niin tuloksellinen käytännönläheinen kehittäminen, uuden tiedon tuottaminen, tiedon soveltaminen kuin kaupallistaminenkin. Tukea työhönsä tarvitsevat yritykset, julkisorganisaatiot ja kolmas sektori.
Näin toteavat kahdeksan järjestöä avoimessa kirjeessään parlamentaariselle ryhmälle, joka on asetettu selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvattamiseen alkaneen vuosikymmenen aikana.
Järjestöt ovat huolissaan keskustelusta, jossa ei tunnuta tunnistavan Suomen elinkeinorakenteen ja työllisyysrakenteen muutosta ja tämänhetkisen TKI-rahoituksen aukkokohtien vaikutuksia. Julkiseen TKI-rahoitukseen on repeytynyt aukko, jonne putoavat nyt lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset sekä käytännönläheinen julkisen sektorin innovaatiotyö. Näille organisaatioille ammattikorkeakoulut ovat keskeisimpiä julkisia TKI-yhteistyötahoja. Rahoitusjärjestelmä on myös pirstaleinen ja kärsii koordinaation puutteesta.
Ammattikorkeakouluja edustava Arene, toimihenkilöitä edustava toimihenkilökeskusjärjestö STTK, opettajia edustava ammattijärjestö OAJ, insinöörejä edustava Insinööriliitto, sivistystyönantajia edustava Sivista, yrityksiä edustavat Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät sekä ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK listaavat kirjeessään kuusi keskeisintä haastetta Suomen TKI-rahoituksessa. Näiden haasteiden ratkaisussa lisäraha on välttämätön, mutta ei vielä riittävä ehto.
Järjestöt esittävät ratkaisuja, joilla taataan julkisen TKI-rahoituksen käyttö asiakaslähtöisellä, verkostomaisuutta tukevalla ja tuloksekkaalla tavalla.
Avoin kirje parlamentaariselle TKI-ryhmälle >>
