Innovaatioita, uusia tuotteita ja yhteiskunnallisia palveluita ammattikorkeakouluista

-Ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminta on käytännönläheistä ja monimuotoista, sillä tähtäimessä on yritysten tai työelämän ongelmien ratkaisemiseen, kertoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Petri Lempinen. Vahvuutena on tiivis yhteistyö yritysten ja työelämän sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Arenen julkaisema Innovaatioita ja osaamista työelämään -raportti kuvaa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Raporttia varten ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta kerättiin 89 esimerkkiä, joista kahdeksan nostetaan yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.

Mukana on esimerkkejä tuotekehityksestä, mikä on tyypillistä ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminnalle.

Hämeen ammattikorkeakoulussa kehitetyt digitaaliset tunnisteet rehupaaleille yhdistivät ammattikorkeakoulun osaamista ohjelmoinnista luonnonvara-alalle.

Lapin ammattikorkeakoulussa eSled-sähkömoottorikelkka on voittanut kaksi kertaa Clean Snowmobile Challenge-kilpailun ja johtanut uuden yritystoiminnan syntymiseen.

Karelia-ammattikorkeakoulu tukee Finpetra-hankkeella Lähi-idän markkinoille pyrkiviä vähähiilisen teknologian yrityksiä. Verkostossa on mukana 70 pk-yrityksiä sekä muita oppilaitoksia ja kehitysorganisaatioita.

Oulun ammattikorkeakoulu on painettavan älykkyyden PrintoCent-ekosysteemin perustajajäseniä. Toiminnassa on mukana kymmeniä yrityksiä, jotka hyödyntävät ja kehittävät elektroniikan lisäämistä painotuotteisiin kuten muoviin, tekstiileihin tai paperituotteisiin.

Ammattikorkeakoulut osallistuvat muutenkin alueellisiin tai kansallisiin tutkimuksen ja osaamisen keskittymiin, joista esimerkkejä ovat kyberturvallisuus, 3D-tulostus, robotiikka ja tarkkuustekniikka.

-Ammattikorkeakoulut ovat myös vahvoja yhteiskunnallisten palveluiden kehittäjiä, Lempisen mukaan raportti laajentaa kuvaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi EU:n Horisontti 2020-rahoitteista IECEU-tutkimushanketta, jossa arvioitiin EU:n kriisinhallinta- ja konfliktinvalmiutta.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoima CoSIE-hanke kokoaa 24 organisaatiota 10 EU-maasta kehittämään keinoja kansalaisten osallistuttamiseksi heitä koskevien julkisten palveluiden ja päätösten valmistelussa.

Humanistisen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa kehitetään uutispalvelua eurooppalaisille lukutaidottomille kuuroille.

Diakonia-ammattikorkeakoulu puolestaan on sujuvoittanut romanien ja maahanmuuttajien koulutuspolkuja Pohjois-Pohjanmaalla.

Lempisen mukaan työelämän kanssa tehtävään TKI-toimintaan kuuluu yhä useammin osaamisen kehittämistä. Toistuvia teemoja ovat yrittäjyys, myynti- ja vientiosaaminen, digitalisaatio, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen sekä työturvallisuus.

TKI-toiminta on strategisesti johdettua

-Ammattikorkeakouluilla on strategiset painoalat, joihin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta keskittyy. Ne on valittu alueen elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnallisten haasteiden perusteella, kertoo Arenen varapuheenjohtaja rehtori Petri Raivo.

Raportissa tunnistetaan TKI-toiminnan vahvuudeksi keskittyminen ammattikorkeakoulujen strategioiden mukaisesti painoaloihin.

Toiminta suuntautuu eri kokoluokan yrityksiin eri tavoin, jolloin rahoitukseltaan pienikin toiminta voi olla pk-yritykselle merkityksellisempää kuin suurempi hanke suurelle kumppaniorganisaatiolle.

-Erityispiirteenä on opiskelijoiden osallistuminen toimintaan osana opintoja, työharjoitteluja ja opinnäytetöiden suorittamista, Raivo korostaa.

Kansallinen rahoitus yhä puutteellista

-Tammikuussa päätetty ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli korostaa TKI-toiminnan merkitystä, Raivo kiittää. Ulkopuolisen TKI-rahoituksen perusteella jaettavan rahan merkitys nousee vuoden 2021 alusta. Ensi vuonna luvassa on myös erillinen 5 miljoonan euron rahoitus TKI-toiminnan profilointiin.

Raivon mukaan kansallinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tunnistaa heikosti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan mahdollisuudet ja erityispiirteet.

Arenen mielestä Suomeen tarvitaan kansallinen rahoitusinstrumentti työelämää ja erityisesti pk-yrityksiä tukevaan sekä uudistavaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, sillä iso osa TKI-hankkeista jää nykyisten kansallisten rahoituslähteiden ulkopuolelle.

***

Raportin julkistamistilaisuuden videotallenne on nähtävissä osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=VL7CENAsxBQ