Haluaisitko sinä rakentaa urasi yksilöiden ja yhteisöjen kasvun ja kehityksen edistämiselle? – Yhteisöpedagogiksi opiskelu kannattaa!

Yhteisöpedagogit ovat nuoriso- ja järjestöalan moniosaajia ja (työ)yhteisöjen näkemyksellisiä kehittäjiä, joita yhdistää kyky ymmärtää ihmisiä kehittyvinä yksilöinä ja yhteisöjensä aktiivisina jäseninä. Yhteisöpedagogiksi opiskelemalla hankit osaamista, jolle on kasvava kysyntä kaikenlaisissa yhteisöissä ja ihmisten kohtaamisissa.

Ei minusta pitänyt alun alkaen yhteisöpedagogia tulla. Niin vain kävi. Kun nuorena yliopisto-opiskelijana lähdin mukaan monenlaiseen järjestötoimintaan, ajauduin lopulta myös palkkatyöhön järjestösektorille. Samalla sain ensimmäisen laajemman kosketuspintani nuoriso- ja järjestötyöhön ja ihmisten osallisuuden edistämiseen.

Jossain vaiheessa kollegani kertoi minulle opiskelevansa yhteisöpedagogiksi, ja että sama koulutus voisi sopia myös minulle. En ole lainkaan impulsiivinen ihminen, mutta luettuani yhteisöpedagogin opintojen kuvauksen, päätin samalta istumalta hakea opiskelemaan. Yhteisöpedagogeja kouluttaa kolme eri ammattikorkeakoulua: Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) ja Centria-ammattikorkeakoulu. Eri korkeakoulujen opintojen painopisteet vaihtelevat jonkin verran, joten valitsin hakukohteekseni omia kiinnostuksen kohteitani parhaiten vastaavan.

Halusin kehittyä mahdollisimman hyväksi järjestökehittämisen moniosaajaksi. Aloittaessani opinnot Humakissa, huomasin heti tulleeni oikeaan paikkaan. Opiskelin tutkintoni päätyöni ohessa monimuoto-opintoina. Sain kunnian tutustua lukuisiin ihmisiin, joilla oli jo monien vuosien kokemus nuoriso- tai järjestöalalta. Meitä eri taustoista tulevia opiskelijoita yhdisti halu edistää nuorten ja aikuisten kokemusta osallisuudesta ja valmentaa ihmisiä toteuttamaan omia ja yhteisiä tavoitteitaan.

Yhteisöpedagogin tutkinto on pohja monenkirjaville urille

Oma urapolkuni ei ole ollut ehkä se kaikkein tyypillisin. Nuorisojärjestöistä loikkasin sosiaali- ja terveysjärjestöpuolelle jo kesken opintojeni. Ehdin lopulta työskennellä kuusi ja puoli vuotta mielenterveysomaisten järjestön, FinFamin, palveluksessa ennen kuin tänä vuonna siirryin kiinteistö- ja rakennusalan ympäristökestävyyttä edistävän Green Building Council Finlandin järjestöpäälliköksi – siis jälleen täysin toiselle toimialalle.

Olen työssäni toiminut hyvin erilaisissa rooleissa ja opiskellut myös yhteisöpedagogitutkintoni jälkeen. Työssäni olen kuitenkin aina parhaan mukaan edistänyt yhteisöjen ja siinä toimivien ihmisten kykyä saavuttaa haluamiaan päämääriä. Tärkeimpiä välineitä työssäni ovat olleet erilaiset yhteistoiminnalliset menetelmät ja osallistaminen, monimuotoiset ja luovat kehittämismenetelmät, kyky kohdata erilaisia ihmisiä sekä yhteiskunnallinen näkemyksellisyys.

Edellä mainitut asiat ovat juuri yhteisöpedagogien ydinkompetensseja. Samalla ne ovat taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Eikä ainoastaan tulevaisuudessa, vaan myös tässä ja nyt. Yhteisöpedagogien osaamiselle on huutava tarve, ja osaajia rekrytoidaan yhä laajemmin eri sektoreille. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen viimeisimmän uraseurantakyselyn vastaajista vain 1 % oli työttömänä viisi vuotta valmistumisensa jälkeen.

Yhteisöpedagogeja työskentelee niin kunnissa, seurakunnissa, järjestöissä, laitoksissa kuin yrityksissäkin. Suuri osa työskentelee erilaisissa ohjaajan tai nuorisotyön tehtävissä, mutta moni kaltaiseni on tehnyt uraa myös organisaatioiden johto-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Yhteisöpedagogit taipuvat monenlaisiin muihinkin rooleihin, ja moni on ryhtynyt yrittäjäksi. 

Omasta valmistumisestani on kohta viisi vuotta. Tänä aikana olen voinut vaikuttaa sekä omaan urakehitykseeni että useiden yhteisöjen toimintaa työssä ja vapaa-ajalla. Samalla on kiehtovaa ajatella, miten monta erilaista muuta urapolkua olisin voinut valita – ja voin yhä vieläkin!

Arto Bäckström
järjestöpäällikkö, Green Building Council Finland
yhteisöpedagogialumni, Humak

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Haluaisitko sinä rakentaa urasi yksilöiden ja yhteisöjen kasvun ja kehityksen edistämiselle? – Yhteisöpedagogiksi opiskelu kannattaa!