Lähestyvässä budjettiriihessä tehdään valintoja Suomen tulevaisuudesta. Kyse ei ole vain yksittäisen vuoden talousarviosta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyötä, koulutustason nostoa ja sote-kentän uudistamista koskevat budjettiriihitavoitteet tähtäävät ennen kaikkea Suomen vahvaan uudistamiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen. 

Vaivihkaa ammattikorkeakouluille on kasautunut iso vastuu Suomen hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä: koulutustason nostaminen, koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehtiminen, ammatillisen koulutuksen käyneiden korkeakouluttaminen, ja saattaminen uusille työurille, maisteritasoisen koulutuksen vahva uudistaminen, työvoiman saatavuuden ja elinvoiman varmistaminen koko Suomeen, laajan yrityskentän tutkimus- ja kehittämistyön kehittäminen, koulutusperäisen maahanmuuton hoitaminen työvoimapulasta eniten kärsiville aloille. Listaa voisi tästäkin vielä jatkaa.

– Ammattikorkeakoulut tuottavat laajaa osaamista ja yhteiskunnan eri osa-aluille uusia, toimivia ratkaisuja. Niille myönnetyt resurssit eivät kuitenkaan ole nyt millään lailla tasapainossa suhteessa vastuisiin. Kymmenessä vuodessa resurssejamme on leikattu yli 200 miljoonaa euroa, ja tässä ajassa yhden tutkinnon hinta onkin pudonnut puolella. Tästä huolimatta on onnistuttu kehittämään ammattikorkeakouluille omalaatuinen ja uskottava tutkimus- ja kehittämisorientaatio, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n puheenjohtaja Riitta Konkola.   

Suomen uudistamisen näkökulmasta ammattikorkeakoulujen suurin huoli on nyt valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. Suomen ongelmat ovat syvällä rakenteissa, asenteissa ja toimintatavoissa. Niitä ei muuteta tutkimuksen rahoitusinstrumentteja hiomalla, tai rahoittamalla enemmän sitä, mikä ei ole tuottanut toivottuja tuloksia tähänkään asti.  

Ainoastaan ammattikorkeakoulujen toiminnan olemuksellisessa ytimessä, niiden kaikki perustehtävät läpileikkaavana, on työelämän ja yhteiskunnan uudistaminen sekä laaja verkostomainen yhteistyö. Tämän selkeän profiilin ja siihen vuosikymmenten aikana kehitettyjen toimintamallien potentiaalia emme ole yhteiskuntana vielä edes aloittaneet ulosmitata.

Ammattikorkeakoulujen budjettiriihitavoitteet tähtäävät Suomen uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen kolmesta suunnasta.

1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan sadoilla miljoonilla on rakennettava pysyvää uutta. Ammattikorkeakouluilla on erityinen ja vaativa tehtävä kehittää uudenlaisia yhteiskehittämisen ekosysteemejä, joissa muualla ja itse tuotettu uusin tieto siirtyy nykyistä paljon nopeammin tuotteiksi ja palveluiksi. Tätä tarvitaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.
2. TKI-miljoonat tuottavat tulosta vain, jos työelämä saa osaavaa, koulutettua työvoimaa. Ammattikorkeakouluilla on tässä suurin vastuu, koska se kouluttaa ammatillista väylää tulevat opiskelijat. Vain tätä kautta voidaan merkittävästi nostaa korkeasti koulutettujen määrää. Tarvitsemme lisää resursseja juuri nyt erityisesti insinöörikoulutuksen läpäisyn kehittämiseen. Ammattikorkeakouluissa syntyy myös uudenlaista TKI-tavoitteita palvelevaa maisteritasoista osaamista. Jo joka neljäs maisteritasoinen tutkinto tehdään ammattikorkeakoulussa.
3. Sote-sektori on suurissa ongelmissa. Kyse on systeemisistä ongelmista, joihin pitää myös vastata systeemisesti ottamalla ammattikorkeakoulut kaikkien hyvinvointialueiden kehittämiskumppaneiksi. Perusteluna tälle on ammattikorkeakoulujen laaja koulutustehtävä ja koulutuksen rajapinnassa tapahtuva tutkimuksen, kehittämisen ja uudistamisen potentiaali: lähes puolet tulevaisuuden sote-osaajatarpeesta koulutetaan ammattikorkeakouluissa ja niiden TKI-toiminnan volyymistä neljännes kohdistuu sote-sektorille. Tällaista potentiaalia Suomella ja hyvinvointialueilla ei ole varaa olla käyttämättä.

Tutustu ammattikorkeakoulujen budjettiriihitavoitteisiin

Ammattikorkeakoulujen budjettiriihitavoitteet – vastauksia Suomen vaikeuksiin (pdf) >>