Koulutuksen arviointikeskus Karvin julkaiseman arvioinnin mukaan ammatillisen tutkinnon antamissa perustaidoissa on puutteita, jotta korkeakoulutukseen voitaisiin siirtyä nopeammin ja laajemmin. Ammattikorkeakoulut paikkaavat näitä puutteita nyt omilla resursseillaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jo lähes puolet on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää, että jatkossa yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa ammattikorkeakoulussa.
Koulutuksen kansallinen arviointikeskus Karvi julkaisi tänään arvioinnin ammatillisen koulutuksen tuottamista valmiuksista korkeakouluopintoihin siirtymiseksi. Arvioinnin tulokset osoittavat, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat menestyvät ammattikorkeakouluopinnoissa keskimäärin hyvin. Toisaalta arviointi osoittaa, että perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten taitojen sekä opiskelutaitojen, osaaminen ei usein ole ammatillisen koulutuksen päättävillä riittävät korkeakouluopintoihin. Esimerkiksi tekniikan alan koulutusohjelmissa vaaditaan lukion pitkän matematiikan ja fysiikan oppimäärien mukaista osaamista.
– Ammattikorkeakouluopinnot ovat ennen kaikkea korkeakouluopintoja, joissa kielelliset, matemaattiset ja analyyttiset taidot ovat välttämättömiä tutkinnon suorittamisen ja työelämässä menestymisen kannalta. Arvioinnissa esitetyt perustaidot ovat kuitenkin välttämättömiä myös heille, jotka eivät jatka korkeakouluopintoihin, toteaa arvioinnin julkaisuwebinaarissa puhunut Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Arvioinnissa esitetään myös, että ammattikorkeakoulujen tulisi tunnistaa ammatillisten tutkintojen alakohtainen ammatillinen osaaminen nykyistä kattavammin jatko-opintovalmiuksia rakentavaksi tekijäksi sekä huomioida ammatillinen osaaminen osana osaamisen tunnistamisen prosesseja.
– Vaikka ammatillinen osaaminen tukee osin opinnoissa ja myöhemmin työelämässä menestymistä, eivät ne korvaa missään tilanteessa perustaitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan, Mielityinen toteaa.
Koulutustason nosto edellyttää rajua koulutusjärjestelmän uudelleen tarkastelua
Kansallinen tavoite kasvattaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa edellyttää, että jatkossa yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluopintoihin. Jotta tavoite voidaan saavuttaa niin nykyisillä korkeakoulutuksen läpäisyasteilla toisen asteen oppivelvollisuuskoulutuksen päättävistä nuorista noin 70 prosentin tulisi jatkaa korkeakouluopinnoissa 2–3 vuoden aikana valmistumisestaan. Siirtymistä korkeakouluopintoihin tulisi nopeuttaa merkittävästi, sillä nyt opintojen aloittaminen tapahtuu monilla ammatillisen tutkinnon suorittaneilla vasta 30 ikävuoden jälkeen.
Arvioinnissa suositellaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät varmistavat, että ohjaus jatko-opintoihin on yhtä kiinteä ja jatkuvasti läsnä oleva osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden uraohjausta kuin ohjaus työelämäänkin. Arvioinnissa suositellaan yhteistyömuotojen kehittämistä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulut välille siirtymien kehittämiseksi.
Ammattikorkeakoulut ovat valmiita kaiken yhteistyön lisäämiseen, mutta riittävät toimet perustuvat ainoastaan järjestelmätason ajattelu- ja toimintamallien uudistamiseen. Jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen ei saa riippua ammatillisen koulutuksen järjestäjän ohjauksen tasosta ja koulutustarjonnasta vaan perustaitojen asemaa on vahvistettava ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteissa.
– Koulutusjärjestelmän näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että ammattikorkeakoulut ottavat laajasti vastuuta ammatillisten tutkintojen valmiuksien tuottamisesta. Valmiudet korkeakoulutukseen on saatava toisella asteella. Ammattikorkeakoulujen tutkinnon hinta on rahoitusleikkausten myötä lähes puolittunut kymmenessä vuodessa, eikä siellä ole enää pelivaraa, Mielityinen toteaa.
