Neljänteen lisätalousarvioon sisältyy historiallinen panostus suomalaiseen osaamiseen, mikä valmistaa Suomea koronan jälkeiseen aikaan koulutuksen ja tutkimuksen keinoin. Paketin ytimen muodostavat määrärahat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoihin, avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen sekä korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen.
Aloituspaikkojen lisääminen on vastaus korkeakoulujen hakijasuman purkamiseen, nuorten työttömyyden ehkäisemiseen ja tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaamiseen. Neljännessä lisätalousarviossa työllisyyden kärki on ensimmäistä kertaa korkeakouluissa, mikä tekee esityksestä historiallisen. Lisätalousarvio vahvistaa ammatillisen korkeakoulutuksen merkityksestä työelämän ja alueiden kehittäjänä.
Ennakointitiedon mukaan työelämässä tarvitaan yhä enemmän korkeakoulutettuja, jonka vuoksi koulutuspolitiikan painopisteen siirtyminen korkeakoulutukseen on perusteltua. Korkeakoulutukseen panostamista tukevat myös työllisyystilastot, jotka kiistatta osoittavat korkeakoulututkintojen arvon työmarkkinoilla. Ennen koronakriisiä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät erittäin hyvin.
