Ammattikorkeakoulut ovat vahvoja tekijöitä jatkuvassa oppimisessa, mutta niiden on tarjottava entistä joustavampia ja monipuolisempia oppimisen palveluita kansalaisille ja työelämälle, tämä oli yhteenveto eduskunnassa 18.2 järjestetystä Työelämä uudistuu oppimalla –seminaarista. Ammattikorkeakoulujen moninaista roolia jatkuvassa oppimisessa käsitelleen tilaisuuden järjesti työelämän, ammattikorkeakoulujen ja kansanedustajien Takki-verkosto. Kyseessä oli samalla keväällä 2010 perustetun verkoston 10-vuotisjuhla.  

–Ammattikorkeakoulut ovat jatkuvan oppimisen kannalta keskeisessä asemassa, sillä ne voivat tarjota niin teoreettista koulutusta ammatillisen tutkinnon suorittaneille ammattilaisille kuin työelämälähtöistä osaamista yliopistosta valmistuneille asiantuntijoille, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP) linjasi seminaarin avauspuheenvuorossa. Eloranta toimii Takki-verkoston puheenjohtajana. 

Arenen varapuheenjohtaja rehtori Jouni Koski kertoi, että ammattikorkeakouluissa on vuosittain yli 100 000 jatkuvaa oppijaa, kun mukaan lasketaan aikuiset tutkinnon suorittajat, avoin ammattikorkeakouluopetus sekä yrityksille myytävän koulutuksen osallistujat.  

Täydennyskoulutus liiketoimintana alkutekijöissä, mutta se on selkeästi kasvava jatkuvan oppimisen muoto. Kosken omassa korkeakoulussa Laureassa liiketoiminnan arvo oli 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tämä tarkoittaa, että moni työelämästä osallistuu myytävään täydennyskoulutukseen. 

Ammatillisesti eriytyneessä koulutuksessa ammattikorkeakoulut mukaan lukien on 600 000 opiskelijaa, joista iso osa on jo työelämässä. 

–Voisiko osa näistä tutkinto-opiskelijoista suorittaa lyhyempiä koulutuksia, pohti opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän muistutti, että koulutukseen käytettävien resurssien hyöty ei ole aina läpinäkyvää. 

-Ikäluokkien pienenemisen pitäisi vapauttaa voimavaroja muuhun käyttöön. Olisiko aika kypsä uudelleen kohdentaa tätä rahaa nuorten koulutuksesta jatkuvan oppimisen järjestelmään, Lehikoinen kokeili kepillä jäätä. 

Ammattikorkeakoulu yrityksen strategisena kumppanina 

Karelia ammattikorkeakoulusta on tullut Abloyn strateginen kumppani vuosikymmenten myötä. Nyt Karelia tarjoaa Abloyn henkilöstölle avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista räätälöityä 60 opintopisteen kokonaisuutta, joka koostuu 15 moduulista.  

-Koulutuksiin lähti mukaan 70 työntekijää, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen. Hän nosti puheenvuorossaan esiin oppimisen taidot, jotka eivät ole itsestään selviä aikuisilla. 

Lempiäisen mukaan henkilöstön kehittäminen vaatii yritykseltä sitoutumista ja resursseja onnistuakseen. 

-Jos aloittaisimme nyt, ottaisin vahvemmin mukaan henkilöstön ja myös asiakkaat jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa, Lempiäinen summasi kokemuksiaan. 

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén taas toi esiin alueellisen näkökulman jatkuvaan oppimiseen. Ammattikorkeakoulut ovat alueellisesti vahvoja toimijoita, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen palveluiden tarjonnan kattavasti ympäri Suomea.  

-Alueellisuus ei kuitenkaan ole este kansalliselle toiminnalle, vaan digitaalisten alustojen avulla koulutusta voidaan tuottaa mistä päin Suomea tahansa. Tähän perustuu myös Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Helsingin kauppakamarin uusi koulutusyhteistyö, Sarén kertoo tammikuussa lanseeratusta yhteistyöstä. 

Opiskelijoiden puheenvuoroissa korostui ammattikorkeakoulujen tarjoama mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan nykyisen työn ja oman työuran kannalta toimivalla tavalla. 

–Halusin opiskella ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, kun työ ei antanut riittäviä mahdollisuuksia kehittymiseen, kertoi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Laureassa suorittava Heini Heinonen.  

Toisen opiskelijapuheenvoron käyttänyt Jana Pullinen korosti monialaisen opiskelijaryhmän merkitystä oppimisessa. Turun ammattikorkeakoulussa terveysteknologian ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan Pullisen mukaan opintojen aikana merkittävässä roolissa on vertaisoppiminen, jossa työelämästä tulevat opiskelijat oppivat myös merkittävästi toisiltaan uutta osaamista. 

Puolueet jatkuvan oppimisen edistämisen takana 

Seminaari huipentui kansanedustajien puheenvuoroihin, jotka olivat eduskunnan kyselytunnin tapaan lyhyet. 

Restonomin tutkinnon aikanaan suorittanut keskustan Hilkka Kemppi korosti ammattikorkeakoulujen merkittävää alueellista roolia koulutuspalveluiden tuottajan niin tutkintokoulutuksessa kuin jatkuvan oppimisen palveluissa. 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronica Honkasalo oli erityisen huolissaan työuran aikaisen opiskelun polarisoitumisesta ja eniten osaamisen kehittämistä tarvitsevien jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle. Hän korosti oppimisvaikeuksien merkitystä koulutuksesta syrjäytymisessä. 

Vihreiden Hanna Holopainen taas korosti jatkuvan oppimisen merkitystä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa ja alueiden elinvoiman kannalta. Hän muistutti ulkomaalaiset osaajat tulevat olemaan koko koulutusjärjestelmän haaste. 

Perussuomalaisten Ari Koponen korosti koulutuksen merkitystä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja nosti esiin myös joustavien koulutuspolkujen merkityksen. Koponen oli huolissaan myös lasten ja nuorten kasvavista mielenterveysongelmista. 

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko piti jatkuvan oppimisen uudistuksen kannalta keskeisenä selkeyttää jatkuvan oppimisen rakenteet ja vastuut, eli kuka tarjoaa mitä palveluita ja miten ne kustannetaan. Ennen kansanedustajaksi valintaansa Risikko työskenteli Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorina. 

RKP:n Mikko Ollikainen korosti yritysten ja korkeakoulujen välisen vuoropuhelun parantamista, jotta koulutus kohtaisi paremmin yritysten tarpeet.  

Kristillisdemokraattien Sari Essayah taas valitteli kevään vaalikeskustelujen menneen jatkuvan oppimisen osalta liiaksi rahoituksesta puhumiseen, kun painopisteen olisi pitänyt olla koulutuksen vaikutuksissa alueiden elinvoimalle.    

Seminaarin loppupuheenvuoron pitänyt Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén korosti ammattikorkeakoulujen tuottavan osaajia Suomelle niin talouden nousu- kuin laskukausina. 

–Ammattikorkeakoulut ovat työelämää varten, Vidgrén kiteytti. 

Vidgrénin mukaan tätä korostaa erityisesti ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyysaste, joka oli vuonna 2018 valmistuneiden osalta 89 prosenttia vuosi valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulujen tuottama osaaminen on siis näiden lukujen valossa sellaista osaamista, jota työmarkkinat tarvitset. 

Tilaisuuden juonsi Suomen Opiskelijakuntien Liitto SAMOK ry:n puheenjohtaja Anna Laurila.