Osaamis- ja kehittämistarpeisiin vastaaminen nykyisillä resursseilla on mahdotonta. Juuri julkaistun Pekka Ylä-Pietilän työryhmän esityksillä on mahdollista laajentaa korkeakoulujen ja TKI-toiminnan rahoitusta. Erityisesti TKI-rahoituksen painopistettä tulee suunnata tukemaan työelämän ja korkeakoulujen yhteistyönä tehtävää nopeavaikutteista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Suomen julkinen TKI-rahoitus ei nykyisellään tue riittävästi korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Ammattikorkeakoulujen DNA:ssa on pienten ja keskisuurten yritysten TKI-työn tukeminen. Pieniä yrityksiä voidaan tehokkaimmin tukea rakentamalla monipuolisia ja asiakaslähtöisiä julkisia tutkimus- ja kehittämisalustoja ja palveluja. Sen sijaan rahoitus suuntautuu nyt pääsääntöisesti siilomaisesti joko suoraan yrityksille tai tutkijoiden kiinnostukseen perustuvaan perustutkimukseen. Raportissa tuodaankin ekosysteemit hyvin esiin.
– Ammattikorkeakouluille sopii hyvin, että korkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus tukee laatua, vaikuttavuutta ja uusiutumiskykyä. Rahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti tutkimuksen ja olemassa olevan tiedon soveltamiseen, palveluiden ja teknologioiden hyödyntämiseen. Tässä työssä juuri ammattikorkeakouluilla on tutkijoiden kyvykkyydet, kovaa vauhtia kehittyvät TKI-infrastruktuurit sekä työtä tukeva pedagogiikka, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Ammattikorkeakoulut haluavat, että eri toimijoilla on selkeät roolit TKI-järjestelmässä ja sen rahoituksessa. Ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen tehtävä tehdä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Rahoituksen allokoinnissa tulisi huomioida eri toimijoille määritellyt kansalliset tehtävät.
Työmarkkinat kaipaavat osaamista ammattikorkeakouluista
Ammattikorkeakouluissa tutkinto tuotetaan nyt puolella siitä hinnasta kuin kymmenen vuotta sitten ja tutkintokoulutusta tuetaan tutkimus- ja kehittämistyöhön hankitulla ulkopuolisella rahoituksella. Tähän tilanteeseen ovat johtaneet yhtälö massiivista rahoitusleikkauksista, TKI-perusrahoituksen puute, kasvaneet tutkintomäärät sekä tulosohjattu rahoitus. Samaan aikaan ennakointitiedot kertovat, että työmarkkinat haluavat yhä enemmän osaajia ammattikorkeakouluista. Juuri julkistettu raporttikin osoittaa osaltaan, että Suomen talouden kasvu ja hyvinvointi edellyttävät ammattikorkeakoulujen TKI-työn vahvistumista.
– Rahoituksen ja koulutustason noston tavoitteiden epäsuhdan vuoksi korkeakoulutuksen ja TKI-työn rahoituspohjaa on laajennettava useammalla eri tavalla. Yhtenä keinona on nyt analysoitava opiskelijoiden maksamat lukuvuosimaksut. Kansainvälisistä malleista tiedämme, että tämä on toteutettavissa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tukien, toteaa Mielityinen.
Uudistuksessa on myös varmistettava, että kansainvälisten opiskelijoiden kasvavaa määrää ei kustanneta julkisin varoin. Korkeakouluille on sen sijaan luotava paremmat edellytykset hankkia lukuvuosimaksuja maksavia opiskelijoita.
