Kamppailu koronavirusta vastaan on ohjannut korkeakoulujen ja koko yhteiskunnan toimintaa keväästä 2020 lähtien. Korkeakoulujen kampukset ovat olleet lähes autiota opetuksen ja TKI-toiminnan siirryttyä tapahtuvaksi etänä. Syksy tuo tullessaan toivon paluusta kampuksille. Samalla korkeakoulutusta koskevat tulevaisuuden kysymykset palaavat uudella tavalla agendalle.
Pandemian aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat olleet opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilöstölle haasteellisia. Opetus on jouduttu toteuttamaan pitkälti etä- ja verkko-opetuksen muodossa. Ammattikorkeakouluilla oli hyvä valmiudet siirtyä etäopetukseen verkko- ja monimuotototeutuksien toteuttamisesta saatujen oppien avulla. Opiskelijoille tehtyjen kyselyiden ja opintojen seurannan perusteella etäopetus on ollut osalle opiskelijoista raskas kokemus ja vaikuttanut opintojen suorittamiseen ja hyvinvointiin. Rokotusten eteneminen ja tartuntatilanteen paraneminen mahdollistavat toivottavasti paluun kampuksille syksyllä, jolloin myös yhteisöllinen ja hyvinvointia tukeva lähiopetus ja kohtaamiset ovat taas mahdollisia.
Osalle opiskelijoista etä- ja verkko-opinnot ovat toisaalta mahdollistaneet joustavamman tavan opintojen suorittamiseen ja siten opintojen nopeamman suorittamisen. Pandemian aikaiset kokemukset osoittavat, että korkeakouluilla on tarve jatkaa opintojen monipuolisten suoritustapojen kehittämistä. Kehitystyössä ja uusissa opetuksen ja oppimisen tavoissa tulee varmistaa koulutuksen laatu sekä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi.
Korkeakouluille kunnianhimoiset tavoitteet…
Koronapandemiasta taustalla on tehty merkittäviä linjauksia ja tavoitteenasetteluja korkeakoulupolitiikan saralla. Koulutuspoliittisessa selonteossa ja siihen kytkeytyvissä tiekartoissa ja uudistuksissa on asetettu suuri joukko kunnianhimoisia tavoitteita, joilla Suomen osaamistasoa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta voidaan parantaa.
Tavoitteeksi on asetettu koulutustason nosto lisäämällä korkeakoulutettujen osuus 50 % nuorissa ikäluokissa, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen ja entistä kattavampi jatkuvan oppimisen tarjonta. Koulutusmäärien kasvattamisen lisäksi merkittävä lähitulevaisuuden kysymys tulee olemaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvattaminen 4 % bruttokansantuotteesta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä julkisten että yksityisten panosten lisäämistä.
…mutta miten ne saavutetaan?
Syksyllä tullaan käymään kansallisesti keskustelua siitä, miten asetetut tavoitteet ovat mahdollista saavuttaa. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta haasteena on niiden toteuttaminen kestävällä tavalla. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on ollut viime vuosia lukuun ottamatta laskusuunnassa vuodesta 2012 alkaen. Samaan aikaan suoritettujen tutkintojen määrä on noussut kohisten samoin kuin avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot.
J.R.R. Tolkienin ikonisen hahmon Bilbo Reppulin sanoin ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on kuin voinokare, joka on levitetty liian suurelle leipäpalalle.
Korkeakoulujen käynnistämän Digivisio 2030 -hankkeen toivotaan edistävän koulutuksen digitalisaatiota ja korkeakoulujen yhteistyötä ja siten tehostavan korkeakoulujen toimintaa. Digivisio ei kuitenkaan ole säästötoimenpide, vaan sen tavoitteena on ensisijaisesti parantaa ja laajentaa opiskelijoille tarjottavaa koulutusta.
TKI-investointien kasvattaminen vaatii yksityisten panosten lisäämistä, joita voidaan vivuttaa kohdentamalla julkisia resursseja järkevällä tavalla. Kotimaisessa julkisessa TKI-toiminnan rahoituksessa ei tällä hetkellä ole sellaista rahoitusmuotoa, joka tukisi korkeakoulujen ja yritysten yhteisiä kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Tällaisella rahoitusmuodolla voitaisiin tehokkaasti saada liikkeelle myös yksityisiä investointeja. Ammattikorkeakoulut odottavat parlamentaariselta TKI-työryhmältä TKI-investointien pitkäjänteistä kasvua edistäviä toimia, joihin eduskuntapuolueet myös sitoutuvat.
Korkeakoulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys ja tarpeellisuus on tunnistettu hienolla tavalla koulutuspoliittisessa selonteossa ja toiminnan tavoitetaso on asetettu sen myötä korkealle. Kunnianhimoiset tavoitteet eivät kuitenkaan yksin vielä riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan myös keinot ja välineet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Samuli Maxenius
va. toiminnanjohtaja
Arene ry
