Ammattikorkeakoulut tarvitaan mukaan kehittämään tohtorikoulutusta ja tutkijoiden urapolkuja

Suomi tarvitsee kansalliseen TKI-tavoitteeseen päästäkseen aivan uudenlaisia toimintatapoja, koska vanhat rakenteet harvoin synnyttävät radikaalisti uutta. Nyt tarvitaan ennen kaikkea laajasti yhteiskuntaan lisää tuottavuutta ja talouskasvun siemeniä. Suomi tarvitsee ammattikorkeakouluja työelämäläheisten soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteille rakentuvien tohtorikoulutusmallien ja tutkijoiden urapolkujen rakentamiseen. Tohtorikoulutusohjelmia rakennetaan ammattikorkeakouluihin jo nyt eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.

Suomessa on ollut jo pitkään pulaa tutkijakoulutetusta henkilöstöstä. Tämä todettiin muun muassa parlamentaarisen TKI-työryhmän valmistelemassa monivuotisessa T&K-rahoitusta koskevassa suunnitelmassa. Sen arvioiden mukaan yksityisten ja julkisten TKI-investointien määrän kasvaessa tohtorikoulutettujen kysyntä tulee kasvamaan niin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa kuin yksityisen sektorin tehtävissäkin.

Kyse ei ole yksinomaan tohtoreiden määrästä vaan heidän työllistymisestään ja jatkokehittymisestään. Suomi käyttää tulevina vuosina satoja miljoonia euroja uutta valtion rahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tämän rahan avulla tulisi rakentaa uudenlaisessa toimijoiden yhteistyössä entistä nopeammin, paremmin ja enemmän uusia tuotteita, palveluja, prosesseja ja teknologioita.

Ammattikorkeakoulujen tutkijakoulutettu TKI-henkilöstö on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Ammattikorkeakoulut ovat ainoa organisaatio, jossa lähtökohtaisesti yhdistyvät korkeakoulutus, läheinen työelämäyhteys ja ekosysteemien rakentamisen taito. Tätä potentiaalia Suomella ei ole varaa hukata.      

Suomi jää taas jälkeen eurooppalaisesta kehityksestä

Ammattikorkeakoulut tai niitä vastaavat instituutiot ovat saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana monissa maissa oikeuden kouluttaa tohtoreita. Saksassa useampi osavaltio on antanut paikallisille ammattikorkeakouluille oikeuden tohtorikoulutukseen, ja Alankomaissa ammattikorkeakoulut aloittivat omat tohtorikoulutuspilottinsa loppuvuodesta 2023. Portugalissa parlamentti hyväksyi esityksen tohtorikoulutuksen laajentamisesta paikallisiin ammattikorkeakouluihin (polytechnic) helmikuussa 2023. Sveitsissä ammattikorkeakouluilla on oikeus tohtorikoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Suomen keskeisissä kilpailijamaissa ammattikorkeakoulujen asemaa on vahvistettu erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tohtoriohjelmien ja ammattikorkeakoulujen soveltavaa tutkimustoimintaa tukevien rahoitusinstrumenttien kehittämisen avulla on saatu aikaan aivan uudenlaista työelämän toivomaa TKI-työtä, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Tohtorikoulutuspilottien tavoitteet yksi yhteen ammattikorkeakoululain kanssa

Tämän vuoden alussa käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tohtorikoulutuksen pilotointi vuosille 2024–2027. Tohtorikoulutuspilottien tavoitteena on lisätä tohtorikoulutettujen liikkuvuutta yliopistojen ja muun työelämän välillä, joustavoittaa tohtorikoulutuksen prosessia ja sisältöä sekä lisätä tohtoreiden työllistymistä laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Suomessa pulaa tutkijakoulutetuista ollaan ratkaisemassa yksinomaan yliopistojen voimin, ja niille myönnettiin yli 250 miljoonaa tuhannen tohtorin kouluttamista varten nk. tohtorikoulutuspilotteihin.  

Jos pilottien tavoitteita peilaa ammattikorkeakoululain ja yliopistolain kirjauksiin, olisi tämänkaltaisten tohtorikoulutusohjelmien perustaminen päivänselvästi ammattikorkeakoulujen toimintakenttää. Järkevää olisikin ollut ottaa ne heti tässä vaiheessa mukaan kehittämistyöhön. Seuraavaksi Suomessa tulee käynnistää Alankomaiden tapaan ammattikorkeakoulujen omien tohtorikoulutusohjelmien pilotti, jotta voimme uudella tavalla vastata työelämän tarpeisiin, vaatii toiminnanjohtaja Mielityinen.

Duaalimalli edellyttää selkeää työnjakoa ja edellytyksiä lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen

Tohtorikoulutus on osa kokonaisuutta, jolla varmistetaan elinvoimaisen ja toimivan duaalimallin tulevaisuus. Eurooppalaisia duaalisia korkeakoulujärjestelmiä koskevassa tutkimuksessa on selkeästi havaittu, että duaalinen korkeakoulujärjestelmä on elinvoimainen silloin, jos temaattinen työnjako korkeakoulusektoreiden välillä on selkeä, ja sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluilla on välineet ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen.

Suomessa on edetty vastakkaiseen suuntaan; yliopistoja on työnnetty ammattikorkeakoululain suuntaan edellyttämällä työelämälähtöisyyden lisäämistä niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Ammattikorkeakouluille ei taas ole haluttu antaa välineitä tai resursseja tehdä sitä, mitä laissa niiltä halutaan, summaa Mielityinen.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut tavoittelevakin nyt soveltavaan tutkimukseen suuntautuneiden tohtorikoulutusohjelmien tuomista Suomeen eurooppalaisten kumppanien kanssa. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot -alliansseissa mukana olevat ammattikorkeakoulut rakentavat parhaillaan eurooppalaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa malleja, joiden myötä allianssit voivat tarjota tohtorikoulutusta Suomessa osana yhteistyötä.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulujen suositukset yhteisen opintotarjonnan laadun varmistamiseksi

Ammattikorkeakouluissa tuotetaan korkeatasoista osaamista työmarkkinoille. Yhteisen opintotarjonnan avulla ammattikorkeakouluopiskelijat...

Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä luoneet kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen,...

Arenen lausunto varhaiskasvatuslain henkilöstön mitoitukseen ja suhdelukujen toteutumiseen

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ei ota suoraan kantaa kansalaisaloitteen...

Ammattikorkeakoulut tarvitaan mukaan kehittämään tohtorikoulutusta ja tutkijoiden urapolkuja