Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän uudistaminen on vaikeaa, koska ne ovat yhteiskuntamme hierarkioiden ytimessä. Kansakunnat ovat aina kehittyneet nostamalla yleistä koulutus- ja osaamistasoaan sekä kehittämällä koulutus- ja tutkimusinstituutioita tämän suuntaisesti. Ammattikorkeakoulujen DNA:ssa on avaimet uusiutumiseen ja elinvoiman vahvistumiseen.
Koulutustaso ja koulutuksellinen tasa-arvo: Ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa koulutustason nostossa. Niissä aloittaa vuosittain jo noin puolet enemmän opiskelijoita kuin yliopistoissa. Osaamistarveselvitysten valossa uusissa työpaikoissa tarvitaan eniten juuri ammattikorkeakouluissa syntyvää osaamista. Myös joka neljäs maisteritasoinen tutkinto on pian suoritettu ammattikorkeakouluissa.
Ammattikorkeakouluissa aloittavista noin puolet on suorittanut ammatillinen tutkinnon. Tämä on työmarkkinoilla haluttu yhdistelmä. Kyse on myös koulutuksellisesta tasa-arvosta. Noin joka neljännellä AMK:ssa aloittavista kumpikaan vanhemmista ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. Siellä heille avautuu tie korkeakoulutukseen sekä asiantuntija- ja johtajaurille. Tätä väylää voidaan vielä vahvistaa varmistamalla paremmat yleiset valmiudet ammatilliselta toiselta asteelta valmistuville. Ammattikorkeakoulujen ja niistä valmistuneiden aseman vahvistaminen on siis tapa paitsi edistää koulutuksellista tasa-arvoa myös tuottaa osaamista työmarkkinoille.
Aluetalous ja elinvoima: Ammattikorkeakoulutetut työllistyvät yliopistosta valmistuneita useammin opiskelumaakuntaansa, mikä korostuu erityisesti pienemmissä maakunnissa. Työelämää kehittävä pedagogiikka ja opinnäytetöiden luonne tukevat sekä julkisen sektorin että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä. Tämä on leimallista erityisesti ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, jotka samalla usein nostavat opiskelijan koulutustasoa.
Elävät ekosysteemit toimivat, kun toiminnan painopiste siirtyy yhteiseen työhön kumppaneiden, yritysten, hyvinvointialueiden, kolmannen sektorin, kaupunkien sekä ulkomaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Näissä uusissa yhteisöissä kehittyvät myös tulevaisuuden ratkaisut asiantuntijoiden ja työyhteisöjen jatkuvaan kehittymiseen.
Tutkiminen ja kehittäminen: Suurin osa yrityksistä syntyy – ja kansakuntamme hyvinvointi luodaan – jatkokehittämällä ja soveltamalla olemassa olevaa teknologiaa. Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen, kehittämisen, verkostoituneen toimintatavan sekä koulutuksen yhdistelmä nopeuttaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja siirtoa sinne missä kehittämiskapeikot ovat suurimmat, eli pk-yrityksiin ja hyvinvointialueille. Tuoreen Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovatkin halutuin TKI-kumppani alle 250 henkeä työllistäville yrityksille.
Meidän on uskallettava nähdä ja muotoilla uudella tavalla myös korkeimpien oppiarvojen tuottama osaaminen eli tohtorikoulutus. Suomi on jäänyt jälkeen muista Länsi-Euroopan maista korkeakoulujärjestelmän kehityksessä. Sekä kahden korkeakoulusektorin malliin uskovissa että sektorit yhdistäneissä maissa on ammattikorkeakoulujen asemaa viimeisten kymmenen vuoden aikana vahvistettu. Niiden TKI-toiminnan rahoitusta on lisätty ja annettu oikeus tohtorikoulutukseen.
