Ammattikorkeakoulut kamppailevat edelleen jättileikkausten varjojen ja TKI-rahoituksen puutteen kanssa. Tällaiset talousterveiset ammattikorkeakouluilta menivät eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle sivistys- ja tiedejaostolle, kun jaosto kuuli järjestöjä ensi vuoden budjetista.
Rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä ei voi korostaa liikaa. Pitkäjänteisen rahoituksen merkitystä kuvaa, että ilman 2013 vuoden jälkeen tehtyjä rahoitusleikkauksia ja matkan varrella tehtyjä indeksijäädytyksiä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus olisi tänä vuonna 155 miljoonaa nykyistä korkeampi. Sillä rahalla tuotettaisiin 6000 tutkintoa vuodessa enemmän. Nyt amk-tutkinto tuotetaankin puolella siitä hinnasta kuin kymmenen vuotta sitten.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusta ei myöskään vakauta yliopistojen tapaan pääomitukset. 2000-luvulla ylipistoja on pääomitettu reilulla miljardilla, ammattikorkeakouluja taas vajaalla 100 miljoonalla.
Arenen viesti kansanedustajille oli, että suora vuoropuhelu korkeakoulukentän kanssa on kaikissa päätöksissä äärimmäisen tärkeää. Vain näin poliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten. Kaikki lisäraha on tervetullutta, mutta korkeakoulun johtamisen kannalta erillisrahoituksina hallituskauden aikana ja kesken vuoden aikana tulleet rahoitukset aiheuttavat harmaita hiuksia. Budjetit ovat välillä ylijäämäisiä ja sitten taas tehdään miinusta, kun yhtenä vuotena taseeseen tulee vaikkapa neljälle vuodelle jaksotettavat rahat.
Kipupiste on lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen puute. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta tulee ammattikorkeakouluille vuodessa vain 109 miljoonaa euroa TKI-työhön. Ulkopuolista, kilpailtua TKI-rahaa ammattikorkeakoulut hankkivat vuositasolla noin 128 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta. Ammattikorkeakoulujen TKI-työ on perusluonteeltaan yritysrahoitusta vivuttavaa työtä. Toisin sanoen laittamalla euro juuri ammattikorkeakoulujen TKI-työhön, tulisi se korkojen kera yhteiseen pottiin.
Lue lisää
